Ikäihmiset kokevat muita enemmän, että sosiaali- ja terveyspalveluiden sähköinen asiointi ei koske heitä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo tiedotteessaan (11.10.).
Yli puolet 70 vuotta täyttäneistä käyttää itsenäisesti nettiä sähköiseen asiointiin, mutta kolmannes ei asioi sähköisesti lainkaan. Kaikkein vähiten sähköisiä palveluita käyttävät 85 vuotta täyttäneet.
Asiat käyvät ilmi kahdesta THL:n tekemästä tutkimuksesta. Tutkimuksista on saatu tietoon, että heikentyneeksi koettu muisti ja avun tarve arjessa selittävät sitä, kun ikääntyneet eivät asioi sähköisesti itse.
Apua sähköisten palveluiden käyttöön on vastaanottanut tai saanut reilu kymmenes ikääntyneistä.
– Ikääntyneet asioivat avustetusti sähköisesti yleisesti ottaen verrattain vähän. On mahdollista, että apua ei ole tarpeeksi tarjolla tai sitä ei haluta pyytää luottamuskysymysten, kirjautumiskäytäntöjen tai tietojen henkilökohtaisuuden takia, THL:n tutkija Petra Saukkonen sanoo tiedotteessa.
– Avustettu asiointi voisi kuitenkin madaltaa kynnystä uusien digitaitojen opetteluun ja itsenäiseen asiointiin tulevaisuudessa.
On mahdollista, että apua ei ole tarpeeksi tarjolla.
Petra Saukkonen
Ikääntyneistä 70 vuotta ja erityisesti 80 vuotta täyttäneet kokevat muita useammin, että sosiaali- ja terveyspalveluiden sähköinen asiointi ei koske heitä, THL:n tiedotteessa sanotaan.
Muun aikuisväestön kohdalla samanlaisia näkemyksiä on niillä, jotka kokevat, että omat taidot käyttää verkkopalveluja ovat heikot.
Aikuisväestöstä enemmistö kokee, ettei koronaepidemia ole vaikuttanut heidän sähköiseen asiointiinsa sote-palveluissa.
Koronapandemia on osaltaan kiihdyttänyt digitaalista muutosta, kun iso osa palveluista siirtyi verkkoon.
Samalla palvelujen tasavertainen saavutettavuus on noussut ongelmaksi. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat eivät välttämättä yksinkertaisesti pysty käyttämään digipalveluita.
– Digitalisaatio ei saa syrjäyttää, vaan sen avulla on tavoiteltava helpommin saavutettavia ja käytettäviä palveluita. Tämän lisäksi mahdollisuus lähipalveluihin pitää kuitenkin edelleen turvata niille, jotka eivät pysty syystä tai toisesta asioimaan sähköisesti, THL:n tutkimusprofessori Tarja Heponiemi kertoo tiedotteessa.
Tiedotteessa kerrotut tiedot pohjaavat THL:n tutkimuksiin, joiden aineisto kerättiin koronaepidemian ensimmäisten aaltojen aikana.
Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaaliselle syrjäytymiselle altistavien tekijöiden yhteyttä ikääntyneiden sähköiseen asiointiin ja toisessa koko väestön näkemyksiä koronaepidemian vaikutuksista omaan sähköiseen asiointiin sote-palveluissa.