Lottien lotta, joka pääsi unohtumaan – "Ei pidä kritisoida mitään, minkä hyväksi ei ole valmis tekemään jotain"

Lahtelainen Elina Janhunen (oik.) toimi lottana muun muassa salakielisanomien vastaanottajana ja avaajana. Päivi Tuovinen
Sakari Nupponen

Sakari Nupponen

Tuntemattoman sotilaan hahmo Lotta Kotilainen ja tosihistorian lottapäällikkö Fanni Lukkonen muistetaan, muta kuka oli Helmi Arneberg-Pentti?

Hän oli poikkeuksellinen henkilö. Hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa ja tapansa johtaa vastaavat hyvin nykypäivän vaatimuksia ja ajatuksia. Hän on meille esimerkkinä monessa.

Näin sanoo lottien 100-vuotisjuhlasemaarissa esitelmöinyt lakiasiainjohtaja Katri Innanen. Aivan kuin Innanen puhuisi nykypäivän start-up-yrittäjästä.

Lotta Svärdin ensimmäisestä puheenjohtajasta Helmi Arneberg-Pentistä, hänen asemastaan järjestön visionäärisenä johtajana ei ole kirjoitettu paljon. Niinpä Innanen tuo uutta historiatietoa.

Helmi Arneberg syntyi vuonna 1889 Kristianiassa, Norjassa norjalaisen isän ja suomalaisen äidin esikoiseksi. Vahvan naisen mallin Arneberg-Pentti sai jo kotoaan, koska hänen äitinsä Lydia Lagus oli opiskellut. Helmin tunnuslauseisiin kuului: ”Ei pidä kritisoida mitään, minkä hyväksi ei ole valmis tekemään jotain”.

Hän oli johtamassa lottia itsenäiseksi suojeluskunnista. Hän itse säilytti diplomaattisen aseman, jota tarvittiin erityisesti ristiriitojen repimän järjestön alkuaikoina. Hän oli käytännön organisaattori. Hän ei ollut ideologi tai naisasianainen. Aikanaan sisäpolitiikkaa repineessä kielikysymyksessä hän pysyi puolueettomana.

”Sain olla auttamassa evakoita” – Helmi Lähdemäki ja Kaija Sorvisto olivat vain teinejä, kun talvisota syttyi ja iloitsevat siitä, että nuoriso ei enää halveksi lottia

Perhe-elämä ei mennyt mallilleen, vaan ero tuli varhain. Lapsista Kaarle Henrik Pentti antautui sotilasuralle ja oli muun muassa suuryhtiö Lemminkäisen omistaja ja johtaja,

Helmi Arneberg-Pentti kävi monien muiden kansalaisten tavoin jättämässä viimeisen tervehdyksen marsalkka Mannerheimille hänen arkkunsa ääressä Suurkirkossa (nyk. Tuomiokirkko) hautajaisia edeltäneenä lauantaina.

Innanen kertoo mielenkiintoisen tarinan:

Suurkirkosta kotiin kävellessään hän näki kukkakauppojen ikkunoissa eri järjestöjen kukista tehtyjä tervehdyksiä marsalkka Mannerheimille.

Arneberg-Pentti sai ajatuksen Lotta-merkin muotoisesta kukkatervehdyksestä ja onnistui saamaan erään töölöläisen kukkakaupan valmistamaan seppeleen vielä samana päivänä. Kirkon vartioinnista vastanneen eversti Gustaf Ehrnroothin suosiollisella avustuksella seppele salakuljetettiin Suurkirkkoon vielä samana lauantai-iltana ja asetettiin Mannerheimin arkun jalkopäähän, jossa se oli nähtävillä hautajaisten ajan.

Evakon laulu herkisti lotat kyyneliin 100-vuotisjuhlassa – katso tunteikkaat kuvat historian viimeisestä Lottagaalasta

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut