”Sain olla auttamassa evakoita” – Helmi Lähdemäki ja Kaija Sorvisto olivat vain teinejä, kun talvisota syttyi ja iloitsevat siitä, että nuoriso ei enää halveksi lottia

Historia: Viimeinen suuri lottajuhla keräsi 250 kunniakansalaista Wanhaan satamaan.

Ystävykset ja pikkulottina palvelleet Helmi Lähdemäki ja Kaija Sorvisto ovat tyytyväisiä lottien arvostukseen nuorten parissa. Päivi Tuovinen
Sakari Nupponen

Sakari Nupponen

Lotat Helmi Lähdemäki ja Kaija Sorvisto nauttivat juhlasta. Kun he istuvat edessämme, voi todeta, että kahdessa naisessa on järkelemäinen pala Suomen historiaa – hiljaista, jopa vaiettua historiaa.

He esittäytyvät toistensa kohtalotovereiksi Ylivieskasta Pohjois-Pohjanmaalta.

Sorvisto on syntynyt 1926 ja Lähdemäki 1927. He olivat vain teinejä kun talvisota syttyi. Lähdemäki pääsi pikkulotaksi 1939 juuri sodan alla. Riviin hän astui Ylivieskan Rauduskylässä.

100 vuotta viime vuonna täyttänyt Kyllikki Kärkkäinen oli talvisodassa ilmavalvontalottana ja jatkosodassa lääkintälottana. Päivi Tuovinen

Pikkulottia ei rintamalle joutunut, mutta kokemukset saattoivat olla erikoisia ja mieleenpainuvia:

– Mukava muisto jäi Lapin sodan ajalta. Sain olla auttamassa evakoita, kun heitä sijoitettiin meidän kirkkoomme. Olin ruokkimassa tulokkaita hernekeiton ja leivän kanssa.

Syntyessäni itsenäisyys ei ollut itsestäänselvyys.

Lottien lotta, joka pääsi unohtumaan – "Ei pidä kritisoida mitään, minkä hyväksi ei ole valmis tekemään jotain"

Tunnelma oli hänen muistojensa mukaan omalaatuinen.

– Kun väki oli saanut syötävää ja vähän levähtänyt, se laskeutui maate taljojen päälle kirkossa!

Porontaljat olivat tulleet mukana. Lapin käytiin sotaa syyskuusta 1944 huhtikuuhun 1945. Vastassa oli nyt entinen aseveli ja suurvalta: Saksa. Neuvostoliitto vaati rauhansopimuksessa suomalaisia häätämään Pohjois-Suomessa olleet saksalaisjoukot.

Kumpikin muistaa pohjoisen evakkoja asutetun Kalajoella myös paikallisten asukkaiden karjasuojiin.

– Oli se jännää ja ihmettä. Kun juna kulki ohi, nuorimmaiset säntäsivät katsomaan sitä jopa yösydämellä. Sellaista ihmettä ei ollut pohjoisimmassa Suomessa.

Juna toi myös vaaran.

– Pelättiin, että se houkuttelee vihollisia. Kalajoelle punakoneet tiputtivatkin jonkin pommin.

Arja Koriseva kävi esityksensä jälkeen tervehtimässä juhlavieraita. Päivi Tuovinen

Lottajuhlassa ikävät muistot unohtuvat.

– Lottia ja tätä juhlaa kunnioitetaan nyt monessa polvessa, mikä on hienoa. Nuoriso ei enää halveksi, kuten joskus ennen, Lähdemäki sanoo.

Nuorille hän antaa vinkin:

– Opetelkaa olemaan ihmisiksi – ilman viinaa ja tupakkaa hän neuvoo.

Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio oli tilaisuuden suojelija. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö kunnioitti messua läsnäolollaan.

Messussa avusti pikkulottana toiminut Asta Heickell – tunnettu radioääni Yleisradion aalloilta. Hän oli 12-vuotias, kun sota syttyi.

– Syntyessäni itsenäisyys ei ollut itsestäänselvyys. Olen saanut kulkea hyvinvointivaltion syntyvaiheet samassa tahdissa Suomi-neidon kanssa. Toiminta pikkulotissa käynnisti minussa yhteiskunnallisen ajattelun ja se on vaikuttanut kaikkiin valintoihini, niin ammatillisiin kuin muihinkin kiinnostuksen kohteisiin, Heickell toteaa.

– Työssäni palasin lotta-aiheeseen siinäkin vaiheessa, kun lotat unohdettiin tai naisten suorittama maanpuolustustyö peräti kyseenalaistettiin, Heickell sanoo nyt.

Katajanokalla oli koolla 250 lottaa ja pikkulottaa. Päivi Tuovinen

Vuonna 1944 lakkautettu Lotta Svärd -järjestö oli aikoinaan maailman suurin naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö.

Enimmillään siihen kuului 240 000 naista ja lottatyttöä. Lottajärjestöstä tuli vuonna 1927 osa liikekannallepanojärjestelmää eli osa Suomen virallista puolustusjärjestelmää. Jatkosodan aikana lottakomennuksia oli jopa 95 000. On myös arvioitu, että lotat vapauttivat 25 000 miestä sotilaallisiin tehtäviin.

Lotta Svärd Säätiön rekisterissä lottia on enää 1 500 ja pikkulottia noin 4 500. Heistä viimeisten on arvioitu poistuvan keskuudestamme 2030-luvulla.

Evakon laulu herkisti lotat kyyneliin 100-vuotisjuhlassa – katso tunteikkaat kuvat historian viimeisestä Lottagaalasta

Lottagaala

Viimeinen lajissaan

Tällaista ei tule toiste. Niin iloinen, mutta vakava. Viime perjantaina oli Helsingin Wanhan sataman täyttänyt puheensorina, kun paikalla oli naisia nuorista yli satavuotiaisiin.

Koolla oli 250 lottaa ja pikkulottaa, mukana muun muassa taannoinen puolustusministeri Elisabeth Rehn – hyvässä kunnossa ja hyvällä tuulella. Virosta oli saapunut sisarjärjestön, Eesti naiste Naiskodukaitsen suuri delegaatio.

Sodan jälkeen rauhansopimuksessa kielletty lottajärjestö saa jälleen toimia omalla oikealla nimellään. Tässä välin se oli Suomen Naisten Huoltosäätiö.

Lotta Svärd järjesti Wanhassa satamassa viimeiseksi jäävän lottagaalan. Ainakaan näin suurta ei tule. Säätiön rekisterissä on lottia enää noin 1 500 ja pikkulottia noin 4 500.

Lottajärjestö oli alunperin naisten vapaaehtoinen, aseeton maanpuolustusjärjestö, joka toimi vuosina 1921–44. Jäseniä järjestössä oli enimmillään 240 000, joista 8–17-vuotiaita pikkulottia lähes 50 000.

Järjestön päämaja on Mannerheimintiellä talosssa, joka tunnetaan myös Naistentalona, Valkoisena talona ja White Ladyn talona. Rakennus oli valmistuessaan pääkaupungin suurin asuintalo.

Sosiaalisen asuntotoiminnan lisäksi säätiö rahoittaa Lottamuseon toimintaa Tuusulassa. Säätiön varallisuus perustuu ravintola- ja työmaaruokalatoiminnan myyntiin, joka toi yllättävän pörssivoiton. Kaupoissa saadut Nokian edeltäyhtiön osakkeet osoittautuivat kullanarvoisiksi 1990-luvun huumassa. Nyt omaisuus on harkiten hajasijoitettu.

Kalliossa koettiin karmea herätys 80 vuotta sitten – karut kuvat kertovat historiasta: "Porthaninkatu 5:n seinään syntyi yli neljän kerroksen korkuinen reikä"

"On tapauksia, joissa 1,2 kilometrinkin päästä ammuttu luoti teki tehtävänsä" – Ahti Koskinen kävi läpi satoja sotakirjapäiväkirjoja ja kirjoitti jatkosodan tarkka-ampujista

Helsingin taivaalla jyrähtää jälleen! Hornet-hävittäjän "missing man" kunnioittaa jatkosodan veteraania – Mauno Juholan taistelutoveri siunattiin vain kaksi viikkoa aiemmin

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut