Historia: Viimeinen suuri lottajuhla keräsi 250 kunniakansalaista Wanhaan satamaan.
Lotat Helmi Lähdemäki ja Kaija Sorvisto nauttivat juhlasta. Kun he istuvat edessämme, voi todeta, että kahdessa naisessa on järkelemäinen pala Suomen historiaa – hiljaista, jopa vaiettua historiaa.
He esittäytyvät toistensa kohtalotovereiksi Ylivieskasta Pohjois-Pohjanmaalta.
Sorvisto on syntynyt 1926 ja Lähdemäki 1927. He olivat vain teinejä kun talvisota syttyi. Lähdemäki pääsi pikkulotaksi 1939 juuri sodan alla. Riviin hän astui Ylivieskan Rauduskylässä.
Pikkulottia ei rintamalle joutunut, mutta kokemukset saattoivat olla erikoisia ja mieleenpainuvia:
– Mukava muisto jäi Lapin sodan ajalta. Sain olla auttamassa evakoita, kun heitä sijoitettiin meidän kirkkoomme. Olin ruokkimassa tulokkaita hernekeiton ja leivän kanssa.
Syntyessäni itsenäisyys ei ollut itsestäänselvyys.
Tunnelma oli hänen muistojensa mukaan omalaatuinen.
– Kun väki oli saanut syötävää ja vähän levähtänyt, se laskeutui maate taljojen päälle kirkossa!
Porontaljat olivat tulleet mukana. Lapin käytiin sotaa syyskuusta 1944 huhtikuuhun 1945. Vastassa oli nyt entinen aseveli ja suurvalta: Saksa. Neuvostoliitto vaati rauhansopimuksessa suomalaisia häätämään Pohjois-Suomessa olleet saksalaisjoukot.
Kumpikin muistaa pohjoisen evakkoja asutetun Kalajoella myös paikallisten asukkaiden karjasuojiin.
– Oli se jännää ja ihmettä. Kun juna kulki ohi, nuorimmaiset säntäsivät katsomaan sitä jopa yösydämellä. Sellaista ihmettä ei ollut pohjoisimmassa Suomessa.
Juna toi myös vaaran.
– Pelättiin, että se houkuttelee vihollisia. Kalajoelle punakoneet tiputtivatkin jonkin pommin.
Lottajuhlassa ikävät muistot unohtuvat.
– Lottia ja tätä juhlaa kunnioitetaan nyt monessa polvessa, mikä on hienoa. Nuoriso ei enää halveksi, kuten joskus ennen, Lähdemäki sanoo.
Nuorille hän antaa vinkin:
– Opetelkaa olemaan ihmisiksi – ilman viinaa ja tupakkaa hän neuvoo.
Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio oli tilaisuuden suojelija. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö kunnioitti messua läsnäolollaan.
Messussa avusti pikkulottana toiminut Asta Heickell – tunnettu radioääni Yleisradion aalloilta. Hän oli 12-vuotias, kun sota syttyi.
– Syntyessäni itsenäisyys ei ollut itsestäänselvyys. Olen saanut kulkea hyvinvointivaltion syntyvaiheet samassa tahdissa Suomi-neidon kanssa. Toiminta pikkulotissa käynnisti minussa yhteiskunnallisen ajattelun ja se on vaikuttanut kaikkiin valintoihini, niin ammatillisiin kuin muihinkin kiinnostuksen kohteisiin, Heickell toteaa.
– Työssäni palasin lotta-aiheeseen siinäkin vaiheessa, kun lotat unohdettiin tai naisten suorittama maanpuolustustyö peräti kyseenalaistettiin, Heickell sanoo nyt.
Vuonna 1944 lakkautettu Lotta Svärd -järjestö oli aikoinaan maailman suurin naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö.
Enimmillään siihen kuului 240 000 naista ja lottatyttöä. Lottajärjestöstä tuli vuonna 1927 osa liikekannallepanojärjestelmää eli osa Suomen virallista puolustusjärjestelmää. Jatkosodan aikana lottakomennuksia oli jopa 95 000. On myös arvioitu, että lotat vapauttivat 25 000 miestä sotilaallisiin tehtäviin.
Lotta Svärd Säätiön rekisterissä lottia on enää 1 500 ja pikkulottia noin 4 500. Heistä viimeisten on arvioitu poistuvan keskuudestamme 2030-luvulla.