Kun pääkallokeli iskee, tästä Kumpulan hermokeskuksesta hälytetään suolauskalusto paikalle – 30 vuoden uran tehnyt Seppo Kaarto muistaa vielä ajan, jolloin tien kunto testattiin kengänpohjalla

Seppo Kaarto on toiminut Kelikeskuksen päällikkönä 30 vuotta. Päivi Tuovinen

Laura Heino

Kun paha lumimyräkkä alkaa, tienhuoltokalusto on jo matkalla paikalle. Kumpulassa sijaitsevassa Kelikeskuksessa myräkkä on jo nähty kristallipallosta – toisin sanoen monitoreista.

– Jaamme kunnossapitourakoitsijoille toimintaohjeita. Esimerkiksi aurauskalustojen lähtöimpulssi tulee meiltä. Tavoitteena on mahdollisimman oikea-aikaisuus, toteaa Kelikeskuksen päällikkö Seppo Kaarto.

Kelikeskuksessa Destian asiantuntijat ja Ilmatieteen laitoksen meteorologit työskentelevät yhdessä talvihoitokaudella syyskuun puolivälistä huhtikuun puoleen väliin ympärivuorokautisesti varmistaakseen teiden talvikunnossapidon Suomessa.

Jose Palmeiro ja Juho Pietikäinen katselevat aurinkoisena lokakuisena aamupäivänä monitoreihin. Ruuduilla näkyy kelikameroiden havaintopisteitä, viestin välitys -näkymää, jolla viestitään teiden kunnossapidosta vastaaville, Fintrafficin Liikennekeskusten välittämiä häiriötietoja tien käyttäjiltä, Ilmatieteen laitoksen säätutkaa ja satelliittikuvaa sekä tiedonkeruujärjestelmää siitä, missä auraus- ja suolauskalustot liikkuvat.

Korona-aika toi Suomen tieliikenteeseen erikoisen ja ikävän ilmiön – "Mitään selitystä tälle emme ole vielä saaneet"

Muutama vuosi sitten talven lämpölukemat pysyivät pääosin plussalla Helsingissä. Plussakeli tai rauhallisinkaan työpäivä ei silti tarkoita Kelikeskuksen väelle tumput suorina istumista.

– Jos lämpötila käy yön aikana siksakkia, teitä voi jäätyä. Rauhallisinakin päivinä sattuu onnettomuuksia tai on vaaraa aiheuttavia esineitä teillä. Vaikka etelässä paistaisi aurinko, Suomi on pitkä maa.

Ei saa erehtyä ajattelemaan, että onpas rauhallista.

Pahimmat keliolosuhteet vaikuttavat kaikilla teillä. Näkyvintä vaikutus on pääteillä, joissa syntyy eniten onnettomuuksia varsinkin pääkallokelillä.

Nykyteknologian ja ennakoinnin ansiosta keliolosuhteita tien päällä pystytään ennakoimaan hyvissä ajoin ja reagoimaan niihin mahdollisimman oikea-aikaisesti. Kuvassa Destian tiepäivystäjät Juho Pietikäinen (vasemmalla) ja Jose Palmeiro. Päivi Tuovinen

Helenin Lamborghini kääntää katseita Suomessa – näin miehet reagoivat liikennevaloissa: "Ovat todella kiinnostuneita tästä laitteesta"

Pahimpia kelejä ovat Kaarron mukaan lumisateet ja tien pintojen jäätymiset. Viime talvelta hän muistaa Helsingistä yhden pahan lumimyräkän, joka osui iltapäiväruuhkaan. Jäätäviä sateitakin on ollut.

– Päällimmäisinä muistiin jäävät aina isot onnettomuudet, kuten maaliskuun 2005 ketjukolariryppäät useilla Helsingin sisääntulonväylillä tai Konginkankaan bussiturma.

Kelikeskus on maailman mittakaavassa uniikki. Yhteistyön kulmakivenä on vankan sää- ja meteorologisen osaamisen yhdistäminen alan kehittyneimpään keliolosuhteiden digitaaliseen mallinnustekniikkaan.

– Suomen haastavat sääolot ja vahva teknologiaosaaminen ovat edesauttaneet Kelikeskuksen digitaalisten järjestelmien kehittymistä, Kaarto sanoo.

Kaarto on työskennellyt keskuksessa sen perustamispäivästä 7.10.1991 lähtien. Keskuksen toiminta ja tekniikka ovat muuttuneet 30 vuoden aikana.

Kaarto muistaa ajan, jolloin teknologia oli vielä lapsen saappaissa ja teiden kunto tarkistettiin ajamalla autolla ympäriinsä ja kokeilemalla tien pintaa kengänpohjalla.

– Hienoa nähdä kehitys. Tiekuvien laatu on nykyisin ihan eri. Vuonna 1991 säätutkia oli kaksi, nyt niitä on 11.

Nykyteknologia on mahdollistanut ennakoinnin, mikä on tärkeää ilmastonmuutoksen aikakaudella. Työvuorossa oleva meteorologi Jouko Korhonen ennustaa, että autoilijoilla ja muilla tien käyttäjillä on edessään entistä enemmän mustia talvia.

– Mustat talvet, talvimyrskyt ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Lumiaika lyhenee ja keliolojen alueelliset erot kasvanevat. Talvisin rikotaan kylmyysennätysten sijasta lämpöennätyksiä.

Huomasitko? Tämän vuoksi peltipoliisit eivät nyt räpsy Kehä I:llä

Tieturvallisuutta ei yksin pidä jättää huipputason ennakoinnin ja kunnossapitokaluston varaan. Vastuuta penätään myös ratin ja penkin väliin.

– Yksikään päivä ei saa erehtyä ajattelemaan, että onpas rauhallista, tänään ei varmasti tapahdu mitään – silloin varmasti tapahtuu. Olemme koko ajan valppaina, mutta myös tiellä liikkujilla on vastuunsa, miehet sanovat.

Poliisin tehovalvonnan karu tulos: Yli 800 ei käyttänyt turvavyötä

Tieturvallisuus

Kelikeskus

Maailman mittakaavassa uniikki teiden talvikunnossapitokeskus Kumpulassa.

Destia ja Ilmatieteen laitos toimivat yhdessä varmistaakseen laadukkaan teiden talvikunnossapidon laajasti ympäri Suomen

Kelikeskus tuottaa sääennusteet, joiden avulla talvihoidon työtehtävät ja hälytykset voidaan hoitaa ja ennakoida oikea-aikaisesti.

Talvihoitokaudella teiden talvihoitoon erikoistuneet asiantuntijat ja Ilmatieteen laitoksen meteorologit työskentelevät yhdessä 24 tuntia vuorokaudessa talvkauden jokaisena päivänä.

Päivystäjillä on omat seurattavat alueensa.

Poliisi huolissaan erityisesti nuorten liikennekäyttäytymisestä: liikenneturvallisuuden vaarantamisissa 25 prosentin kasvu, vaikka liikennettä vähemmän

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut