Korona-aika toi Suomen tieliikenteeseen erikoisen ja ikävän ilmiön – "Mitään selitystä tälle emme ole vielä saaneet"

Liikenneturva on nimenä tuttu kaikille, mutta mitä te oikeasti teette ja kuinka järjestö toimii, toimitusjohtaja Pasi Anteroinen?

– Liikenneturva edistää tieliikenteen turvallisuutta. Vaikutamme omalla toiminnallamme ihmisten liikennekäyttäytymiseen ja liikennekulttuuriin. Tätä toimintaa tehdään yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa.

Liikenneturva on julkisoikeudellinen yhdistys, jonka tehtävä on yksinkertainen.

– Meidän lakisääteisenä työnämme on harjoittaa liikenneturvallisuutta koskevaa tiedotus-, valistus- ja koulutustoimintaa. Järjestön kampanjoissa muistutetaan muun muassa heijastimien, turvavöiden ja pyöräilykypärän tarpeellisesta käytöstä.

Liikenneturvan suurena tavoitteena on nollavisio. Se tarkoittaa yksinkertaisesti nollaa liikennekuolemaa tai vakavaa loukkaantumista vuodessa.

– Haastetta ja tekemistä siis riittää. Motivaatiota löytyy ihan jokaisena työpäivänä. Teemme kokonaisvaltaista liikennekasvatusta. Yritämme viestiä ihmisille näistä tärkeistä turvallisuusasioista läpi elämän kaaren. Eri tavoilla. Aina eskari-ikäisistä vanhuuteen asti.

Tien päällä nähtiin ääri-ilmiöitä, ja poliisi raportoi suurista ylinopeuksista.

Liikenneturva perustettiin 50 vuotta sitten. Toki liikenneturvallisuustyötä on tehty Suomessa jo lähes sadan vuoden ajan, aina 1920-luvulta lähtien.

– Itse olen pitkän linjan liikenneturvalainen. Aloitin 20 vuotta sitten puhelinvastaajana, kahvinkeittäjänä ja toimistotyöntekijä. Olen läpikäynyt monta työtehtävää ennen nykyistä pestiäni, joten omaan hyvän ymmärryksen siitä, mitä täällä tehdään. Liikenneturvallisuustyö on kiehtovaa ja tärkeää toimintaa, toimitusjohtaja Anteroinen toteaa.

Näin lokakuussa liikenteen olosuhteet vaikeutuvat. Pimeys ja kosteus tekevät tehtävänsä. Valistustyössä pääosassa ovat heijastimet ja ajonopeudet.

– Kannattaa olla vahvasti näkyvä. Vietimme 1.10. heijastinpäivää. Nyt on se aika vuodesta, milloin pitää kaivaa heijastimet esille ja kiinnittää niitä takkeihin. Tämä koskee meitä kaikkia, niin lapsia kuin aikuisia. Heijastin auttaa, jotta autoilijat havaitsevat kävelijän. Liikenneturva viestittää vahvasti myös ajonopeuksista.

Ajonopeuksien rauhoittaminen on tehokas keino lisätä turvallisuutta etenkin sellaisilla alueilla, joilla kaikenikäiset kulkevat paljon jalan ja pyörillä.

– Autoilijan alhainen nopeus auttaa kuljettajaa ja parantaa jalankulkijoiden turvallisuutta. Se antaa enemmän aikaa havaita ja reagoida.

Vuonna 2020 Suomessa elettiin epidemia-aikaa ja liikennemäärät laskivat. Alustavien tietojen mukaan kotimaassa tapahtui 221 liikennekuolemaa. Voidaanko tätä lukua ja kehitystä verrata epidemiavuotena Euroopan vastaaviin?

– Liikenneturvallisuus parantui viime vuonna Euroopan maissa oleellisesti. Suomessa tilanne on toinen. Täällä ei sellaista kehitystä ollut. Liikenneturvallisuus ei parantunut. Valitettava juttu.

Toimitusjohtajan mukaan viime vuonna liikenteessä oli elämyshakuisuutta.

– Tien päällä nähtiin ääri-ilmiöitä, ja poliisi raportoi suurista ylinopeuksista. Mitään tieteellistä selitystä tähän ikävään liikennekäytökseen emme ole vielä saaneet, Anteroinen päättää.