Nuoret: Noin joka viidennellä yläasteikäisellä tytöllä on terveysongelmia.
Helsinkiläiset teinitytöt eivät voi hyvin. Heistä yhä suurempi osa kärsii ahdistuksesta, masennuksesta ja univaikeuksista.
Tilanne on kahdessa vuodessa pahentunut merkittävästi. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta kouluterveyskyselystä, jonka kuntakohtaiset tulokset on tarkoitus julkistaa virallisesti lokakuun loppupuolella.
Joka toinen vuosi tehtävä kysely osoittaa esimerkiksi sen, että helsinkiläistyttöjen yksinäisyys on parin viime vuoden aikana kasvanut selvästi: nyt itsensä tuntee yksinäiseksi jo noin joka neljäs 8–9-luokkalainen tyttö. Vielä vuonna 2019 tehdyssä kyselyssä yksinäiseksi ilmoittautui vain joka kuudes tyttö.
Tuoreessa kyselyssä joka kymmenes tyttö kertoo, että heillä ei ole yhtään ystävää.
Kauppakeskus Itiksessä aikaansa viettävät yhdeksäsluokkalaiset Sini Salminen ja Krista Kervinen ovat varmoja siitä, että tyttöjen yksinäisyys on yleistynyt.
– On aika kova paikka, jos kaveripiiri alkaa sorsia, eikä ota mukaan menoihin. Jos sitä jatkuu pitkään, ei ole ihme, että alkaa masentaa, Salminen arvioi.
– Siitä voi kanssa tulla sellainen kierre, että jää ulkopuolelle kaikista menoista. On ihan puppua, että koulukiusaamista ei olisi. On sitä joka koulussa, Kervinen puolestaan sanoo.
Molemmat pitävät myös ulkonäköpaineita varsinkin nuorten naisten kohdalla valtavina.
– Ihan hirveää, jos ei kouluun voi mennä muuta kuin suoraan Voguen kannesta repäistynä, tytöt pohtivat.
Kontulan nuorisotalolla vapaa-aikaansa viettävät yläasteikäiset Kätlin Lõuk, Milja Lukkarinen ja Sanni Paasia myöntävät puolestaan, että korona-ajan etäopiskelu kotona on tuntunut rasittavalta.
– Minusta on tuntunut siltä, että koulussa on ollut helpompi keskittyä opiskeluun kuin kotona, Lukkarinen kertoo.
Kaikki kolme tyttöä kertovat, että toisinaan nukkumaanmeno venähtää luvattoman myöhään, koska kännykkä ja etenkin sosiaalinen media houkuttelevat valvomaan.
Tytöt kuitenkin kokevat terveydentilansa ihan tavanomaiseksi.
Helsinkiläisten tyttöjen yleinen huonovointisuus heijastuu selvästi kouluterveydenhoitajien arkeen.
– Se näkyy koulussa ihan joka päivä. Tytöistä moni on ahdistunut, he nukkuvat kehnosti ja esimerkiksi someriippuvuus on hyvin suurta, kertoo vuosaarelaisessa Puistopolun peruskoulussa työskentelevä terveydenhoitaja Tiina Aura.
– Tytöt oirehtivat eri tavoin. Tapaan lähes joka päivä nuoria, joita ohjaan eteenpäin joko psykologin tai lääkärin vastaanotolle tai sitten suoraan lastensairaalaan, Aura sanoo.
Tuntemukset eivät ole pelkästään tyttöjen itsensä tekemiä arvioita, vaan Helsingissä noin joka viidennellä yläasteikäisellä tytöllä on nyt lääkärin toteama terveysongelma tai pitkäaikaissairaus
Kaupungin koululääkärin viroista on Helsingissä täytetty nyt vain kaksi kolmasosaa. Vajaasta 60 koulupsykologista on kuluvan syksyn aikana puuttunut puolisen tusinaa.
– Psykologien saatavuus on erittäin heikkoa, mutta kaupungin määräaikaisrahoituksen ansiosta meillä on tällä hetkellä 67 psykologia, kertoo oppilaiden hyvinvointipäällikkö Vesa Nevalainen.
Koululääkärin ja -psykologin puute kasautuu terveydenhoitajien harteille.
Vaikka tuoreen kouluterveyskyselyn tulokset voivat vaikuttaa synkiltä, positiivistakin kehitystä on toki tapahtunut.
Esimerkiksi tyttöjen tupakointi on vähentynyt selvästi: nyt vain neljä prosenttia helsinkiläistytöistä tupakoi päivittäin.
Raittiiden tyttöjen osuus on noussut viime vuosina Helsingissä huimasti. Viisitoista vuotta sitten raittiiksi ilmoittautui vain hieman useampi kuin joka kolmas tyttö, nyt heitä on yläasteikäisistä jo reilut kaksi kolmasosaa.
