Laaja tutkimus paljastaa, että lapsiperheiden ostamista elintarvikkeista jopa neljäsosa on epäterveellisiä: makeita, suolaisia tai rasvaisia herkkuja.
Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa Epeli-hankkeessa tutkijat Helsingin ja Tampereen yliopistoista sekä Suomen ympäristökeskuksesta selvittivät lapsille ja nuorille suunnattua epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia ja ostoja.
Ostokäyttäytymisessä aineistona oli 47 000:n luvan antaneen asiakasomistajan tiedot yli kahden vuoden aikana S-ryhmän kaupoissa.
Vastaavaa tutkimusta ei Suomessa ole aiemmin tehty.
Perheissä, joissa oli alle 7-vuotiaita lapsia, oli epäterveellisten elintarvikkeiden osuus yhteensä 25 prosenttia. Ostetuimmat ryhmät olivat karkit ja purukumi, maustetut jugurtit, makkarat ja nakit sekä leikkeleet, suklaa, jäätelöt, suolaiset naposteltavat, sokeroidut mehut, vanukkaat ja välipalat sekä sokerimurot.
7–17-ikäisten lasten perheissä näiden ja muiden epäterveellisiksi luokiteltujen tuotteiden osuus oli vielä suurempi, 27 prosenttia.
Mitä alempia olivat vanhempien koulutusaste ja tulot, ja mitä useampi lapsi perheeseen kuului, sitä todennäköisemmin epäterveellisten elintarvikkeiden osuus kaikista ruokaostoista oli vähintään 30 prosenttia kokonaisostoista.
Maaseutumaisissa kunnissa asuvilla todennäköisyys kuulua runsaasti epäterveellisiä elintarvikkeita ostaviin oli taajamien ja kaupunkien asukkaita isompi.
Lapsiperheiden epäterveellisten elintarvikkeiden ostoja verrattiin myös S-etukortin haltijoihin, joiden taloudessa ei asunut alle 18-vuotiaita lapsia. Vertailussa otettiin huomioon myös verrokkien koulutus, tuloluokka ja ikä.
Lapsettomat taloudet käyttivät lapsiperheitä suuremman osan rahasummasta energiajuomiin sekä makeisiin leivonnaisiin, kaikkiaan näillä talouksilla meni epäterveellisiin elintarvikkeisiin 23 prosenttia.
Mielenkiintoista tutkimusraportin mukaan oli, että epäterveellisten elintarvikkeiden osuus ei kuitenkaan lapsettomissa talouksissa eronnut kaupungistumisasteen mukaan. Kaupungistumisasteen ja ruokavalion yhteyttä tulisikin selvittää lisää tulevissa tutkimuksissa.
Hankkeen tulosten perusteella tutkijat suosittavat nykyistä tiukempaa markkinoinnin sääntelyä koskemaan etenkin 13–17-vuotiaita. Itsesääntelyn, viranomaisvalvonnan ja lainsäädännön pitäisi tukea paremmin toisiaan.
Sääntelyssä on tärkeää huomioida se, että markkinointi on siirtynyt pitkälti sosiaaliseen mediaan. Somevaikuttajien elintarvikkeista tekemä sisältö painottuu vahvasti juuri epäterveellisiin tuotteisiin.
– Keskeinen asia ravitsemuspoliittisessa ohjauksessa on elintarvikkeiden luokittelu. Suomessa on otettava käyttöön ravitsemusprofilointiin perustuva järjestelmä, joka kertoo elintarvikkeen ravitsemuksellisesta laadusta riittävän monipuolisesti, kirjoitetaan hankeraportissa.
