Tiedätkö, missä sijaitsee Elbe tai Assen? Entä keitä olivat Luna tai Seem?
Keskuskadun La Famiglia -ravintolassa on säännöllisesti koolla intohimoinen joukko miehiä ja naisia, jotka tietävät vastauksen noihin kysymyksiin. Mainitut nimet esiintyvät kaikkein yleisimmin kuvaristikoissa.
Ristikkoseura Sanaseppojen perustamisesta tulee kuluneeksi tasan 40 vuotta. Innokkaimmat jäsenet ovat täyttäneet tai laatineet ristikoita jo 1960-luvulta alkaen.
Riitta Rustari on sovitellut ristisanoja ruudukoihin jo vuodesta 1965. Hänen mieliharrasteensa tuo tullessaan myös runsaasti hyötyä.
– Tämä on erittäin hyvä tapa kehittää kielitajua ja yleissivistystä. Esimerkiksi synonyymisanoja kertyy muistiin aivan itsestään, Rustari korostaa.
– Toisinaan kyllä tulee eteen niinkin haastava ristikko, ettei se ratkea yhdellä istumalla. Siihen tepsii se vanha kunnon keino: yön yli nukkuminen. Aamulla sanat löytyvät yleensä kuin itsestään.
Uuttera työ ristikkoruutujen parissa on tuottanut Rustarille sananmukaisesti kultaista tulosta: vuosien varrella ristikkokilpailuista on kertynyt kahdeksan mitalia, joista kaksi on kultaisia.
Antti Skyttä puolestaan on ratkonut ristisanoja jo noin 65 vuoden ajan. Jo reilu 50 vuotta sitten hän havahtui siihen, että voisi itse ryhtyä myös laatimaan ristikoita. Nyt Skytän laatimia ristikoita on julkaistu lähes 6 500 erilaista.
Vuosina 1991–2000 hän toimi Sanaseppojen puheenjohtajana.
– On sanottu, että motivaatiota voi olla kahdenlaista: lyhytkestoista ja pitkäkestoista. Minulla tuo motivaatio on ristikoiden osalta ollut vieläpä elämänkestoista, Skytte naurahtaa.
Ristikkoakatemia on Skytän perustama toimintamuoto, jonka tarkoituksena on tutkia ristikoita tieteellisesti.
– Ristikot ovat erittäin antoisa ja mielenkiintoinen tutkimuskohde esimerkiksi pro gradu -töitä varten, Skyttä huomauttaa,
Akatemia tekee auliisti yhteistyötä esimerkiksi Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen suuntaan.
– Sekä akatemian että Sanaseppojen keskeisimpänä päämääränä on suomalaisten ristikoiden laadun ja tason jatkuva kohottaminen, sanoo seuran aktiivi, Puistolassa asuva Martti Nurmela.
Jotta suomalaisilla olisi ratkottavaa, jonkun pitää myös laatia ristikot. Töölöläinen Erkki Vuokila viettää parhaillaan juhlavuotta: hän laati ensimmäisen ristikkonsa koulupoikana tasan 50 vuotta sitten.
Vuokilan elämäntyö näkyy kautta maan jokaisen kioskin ja marketin lehtihyllyissä: hän on perustanut Sanaris-yhtiön, joka julkaisee muun muassa Pelikaani-lehteä. Koko maassa ristikkolehtiä ilmestyy nykyisin noin seitsemisenkymmentä.
Vuokilan listoilla on tällä hetkellä yli neljäkymmentä laatijaa tai laatija-piirtäjää, piirtäjää sekä tarkastaja.
– Ristikkoharrastus voi Suomessa muuten hyvin, mutta huolena on se, alkavatko nuoret harrastaa ristikoiden ratkontaa vai eivät. Ikäihmiset ovat kyllä painettujen lehtien ystäviä, kun taas verkossa olevat ristikot eivät tuota rahallisesti juuri mitään, Vuokila harmittelee.
Ristikkoseura Sanaseppojen aktiivit keskustelevat mieliharrastuksensa kiemuroista La Famigliassa joka kuukauden kolmas torstai.
Sanaseppojen perustamisesta tulee 21. lokakuuta kuluneeksi 40 vuotta.
2
