"Haluamme esittää, että elämämme on hohdokasta tai, että olemme jotain muuta kuin olemme" – Design-museon näyttelyssä mukana oleva Autuas Ukkonen, 27, haluaa saada ihmisten kulmat kurtistumaan ja haaveilee alasti olemisesta

Autuas Ukkonen ravistelee mallistollaan ajatuksia somen välittämistä minä-kuvista. Laura Heino

Laura Heino

Lokakuun alussa Design-museossa avautunut Intiimin kosketus -näyttely nostaa esiin, miten digitalisoituminen ja dataistuminen vaikuttavat suunnittelijan työhön, muodin valmistukseen, levitykseen ja kulutukseen. Se päivittää käsitystä suomalaisesta vaate- ja asustesuunnittelusta tarkastelemalla vaatteen ja kehon intiimiä suhdetta.

Venla Elonsalo on ammentanut inspiraatiota mallistoonsa lapsuutensa yli 200 pehmolelun kokoelmasta. Laura Heino

Näyttely perustuu laajaan tutkimukseen, jossa esille pääsevät keskeiset 2020-luvun muotisuunnittelijat ja tulevaisuuden nimet sekä tuntemattomammat nimet työvaatteiden ja puettavan teknologian taustalla.

Nuori suunnittelijaopiskelija Autuas Ukkonen, 27, vetää överiksi huumorilla ja ajatuksella.

Ukkosen Posh Lost -malliston nimi tulee venäjän sanasta poshlost, joka tarkoittaa törkeää, turhaa ja mautonta. Se tulee lähelle sanaa ”kitsch”, joka tarkoittaa massatuotettua, vulgääriä, huonolla maulla tehtyä esinettä.

Kadonnutta yläluokkaisuutta käsittelevä parodinen tarina kumpuaa turhautumisesta länsimaiseen hyvään makuun ja glamourin ihailuun sekä sosiaalisen median mahdollistaman valeminän luomiseen.

Vaatteet ovat intiimein tapa kokea taidetta.

– Näen ilmauksen englannin sanojen posh ” (yläluokkainen) ja ”lost” (kadoksissa) kautta. Olen lähtenyt kuvittamaan tätä sosiaalisen median näkökulmasta. Minua kiinnostaa paljon somessa vallitseva kerskakulttuuri. Haluamme esittää, että elämämme on hohdokasta tai haluamme esittää jotain muuta kuin olemme. Se on mahdollista, koska meistä näkyy todella rajattu kuva. Sen takia näyttelyn asukokonaisuuteni on rajattu voimakkaasti vyötäröltä. Vihreä väri tulee elokuvamaailman green screen -teknologiasta, joka näkyy myös taustavideossa.

Ukkosen suunnitteleman puvun cocktail-tikut ovat peräisin hänen lapsuudenkodistaan. Laura Heino

Mallistosta näyttelyssä esillä ovat cocktailtikkutakki ja tuubitoppi sekä turkistakki ja -hattu, cocktailmekko ja peililasit. Puvuntakissa kangasta on työstetty vain kohdista, jotka rajautuvat kuvan sisälle. Tyylillisesti mallisto ammentaa italialaisen muotitaiteilija Elsa Schiaparellin 1930-luvun ”vyötäröstä ylöspäin” -tyylistä, jonka somen aikakausi on tuonut takaisin.

Mallisto ammentaa myös seksuaalisten vähemmistöjen camp-kulttuurista ja venäläisnaisesta, joka loi someen itsestään valeminän miljoonaperijättärenä.

Asujen materiaalit Ukkonen on hankkinut Kierrätyskeskuksesta ja kirppiksiltä. Sateenkaaren väreissä komeilevat cocktail-tikut ovat peruja lapsuudenkodista.

– Tikut ovat vanhempieni. Nämä cocktailtikut symbolisoivat minulle kunniamerkkejä tietystä elämäntyylistä. Ajatus asusta syntyi, kun lähdin ystäväni synttäreille tavallisessa bleiserissä, johon kiinnitin pari cocktailtikkua.

Turkisasun tekoturkiksella Ukkonen halusi tehdä mahdollisimman ekologisen tulkinnan yläluokkaisesta tyylistä. Hän näkee asussaan myös Disney-pahis Cruella de Villen henkeä. Ukkonen ihailee pop- ja viihdekulttuurin eksentrisiä hahmoja.

– Inspiroidun ihmisistä, jotka eivät pelkää näyttää siltä, että ovat tulleet ihan väärään paikkaan. Aina kun saan ihmisten kulmat kurtistumaan, koen olevani jonkin tärkeän äärellä.

Vuoden 2020 nuori suunnittelija Ervin Latimerin mallisto leikittelee sukupuolella ja ottaa kantaa kehostandardeihin. Laura Heino

Ukkoselle tärkeää on myös peilin symboliikka – hän toivoo ihmisten ottavan selfieitä hatussa olevien käsipeilien kautta ja pohtivan samalla, ketä he tuijottavat peileihin katsoessaan.

– Toivon, että kaikille välittyy puvuistani jotakin. Sen ei tarvitse olla samaa, kuin mitä ne minulle viestivät.

Ukkonen valmistuu taiteen kandidaatiksi vuoden lopussa. Ennen Aalto-yliopistoa Autuas opiskeli pukusuunnittelua televisioon ja elokuviin synnyinkaupungissaan Kouvolassa. Ukkonen kokee saaneensa Aallossa opiskellessaan ymmärrystä muodin tekemiseen, ammatillisuuteen ja laadukkaaseen luomiseen. Tämänhetkisen suunnittelutyön visioilla on silti vahvat juuret nuoruuden teatteriharrastuksessa.

– Alun perin haaveammattini oli näyttelijä. Teatterissa roolipukuihin pukeutuminen antoi mahdollisuuden olla joku toinen. Tarinallisuus ja symboliikka ovat minulle tärkeitä. Tyylini on performatiivinen ja eläydyn voimakkaasti – ikään kuin näyttelijän työn kaltaisesti. Vaatteiden lähettämä viesti on ollut varhain mukana, varsinainen kiinnostus muotimaailmaan syttyi myöhemmin.

Ukkosella on oma tulkintansa näyttelyn intiimiys-teemaan.

– Vaatteet ovat intiimein tapa kokea taidetta. Pidän itseäni enemmän taiteilijana kuin suunnittelijana. Muotitaiteilija – onko se liian korni?

Myös sukupuolettomuus sekä vaatteiden muodot ja koot ovat olennaisia suunnittelussa.

– Luokittelen itseni queer-ihmiseksi. Vaatteiden pitäisi olla vapaata riistaa kaikille. Sukupuolettomat vaatteet vähentävät kertakäyttökulttuuria. Unisexistä on puhuttu jo 60-luvulla. Kun aihe saa taas tilaa, nöyrä toiveeni on, että se johtaisi muutokseen.

Näyttely päivittää käsitystä suomalaisesta vaate- ja asustesuunnittelusta. Kuvassa etualalla Amina Saadan ja Venla Elonsalon mallistoja. Taustalla Emilia ja Johanna Laitasen Wildkind Kids -mallistoa ja Teemu Muurimäen iltapukuja. Laura Heino

Ukkonen kokee nostalgiaa Designmuseon näyttelyn kautta, sillä kandiopiskelijan ensimmäinen Helsingin koti sijaitsi Punavuoressa. Kandintyön hyväksymisen jälkeen kutsuvat maisteriopinnot. Sitä ennen kuitenkin veri vetää maailmalle. Tarkoitus olisi samalla reissulla paitsi tutkia ideoita koulun ulkopuolella, myös ottaa pientä irtiottoa vaatteisiin.

– Tunnen arvoni alan piireissä Suomessa, mutta haluan lähteä hetkeksi syventämään taiteen ja muodin osaamistani, hakemaan perspektiiviä tekemiseeni. Haaveena on Ateena. Siellä on lämmin ja saa olla alasti. Hetkeksi irti vaatteista.

Muoti

Intiimin kosketus -näyttely

Design-museossa 13.3.2022 asti.

Mukana: Rolf Ekroth, Venla Elonsalo, The Fabricant, Leevi Ikäheimo, Image Wear, Anna Isoniemi, Juslin Maunula, LAURIJARVINENSTUDIO, Sasu Kauppi, Heidi Karjalainen, Jarno Kettunen, Maria Korkeila, Emilia Kuurila & Sofia Okkonen, Laivi, Henna Lampinen, Ervin Latimer, Marimekko, Moodmetric, Teemu Muurimäki, Myontec, NaNi, Aapo Nikkanen, Nomen Nescio, Oura, Paintings, Daniel Palillo, Ville Pölhö, Amina Saada, Heli Salomaa, Sami Samaledtin & Timur Samarskiy, Antonina Sedakova, Self-Assembly, Anna Semi, Suunto, Autuas Ukkonen, Wildkind Kids, Vyner Articles.

Kuraattorina prof. Annamari Vänskä ja hänen tutkimusryhmästään tutkijatohtori Jenni Hokka ja väitöskirjatutkija Natalia Särmäkari Aalto-yliopistosta.

Osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa hanketta Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa (IDA), joka tutkii mm. miten intiimiyttä ja yksityisenä pidettyjä asioita hyödynnetään luovilla aloilla, kuten muodissa.

Osa Suomen Akatemian Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa.

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Vaihda vapaalle ja tule Vantaalle – täällä on kaikki!

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut