Koira yskäisi matolle litteän loisen – Kuva: Suomessa ensi kertaa todettu kielimato voi tarttua myös ihmiseen

Loiset: Suomessa tavattu laji voi kasvaa 8 sentin pituuteen.

Suomessa on tavattu uusi loinen, joka voi tarttua lemmikkiin ja myös harvinaisissa tapauksissa myös ihmiseen.

– Olemme löytäneet Suomesta nyt ensimmäistä kertaa koiran Linguatula-kielimatotartunnan. Koiran lattialle yskäisemän litteän, kolmisen senttimetriä pitkän loisen havaitsi omistaja. Koira oli tuotu Espanjasta Suomeen noin vuotta aiemmin, kertoo eläinlääketieteellisen parasitologian yliopistonlehtori Anu Näreaho tiedotteessa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Omistaja toimitti alustavan tunnistuksensa jälkeen loisen eläinlääkärille, joka otti yhteyttä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan parasitologian laboratorioon. Siellä näytettä ja toimitettuja koiran ulostenäytteitä tutkittiin tarkemmin ja alustavaksi diagnoosiksi tuli Linguatula-tartunta. Itä-Suomen yliopistossa tehty dna-tutkimus varmisti, että loinen kuului Linguatula serrata -lajiin.

Matomaisesta ulkonäöstään ja kielimato-kutsumanimestään huolimatta Linguatula serrata on rapujen tapaan äyriäinen. Lajin pääisäntinä toimivat koiraeläimet ja väli-isäntinä esimerkiksi märehtijät.

Koirissa jopa kahdeksan senttimetrin pituisiksi kasvavat aikuiset loiset elävät nenänieluun kiinnittyneinä. Ne tuottavat nenäeritteisiin ja ulosteeseen munia, jotka ympäristöstä päätyvät väli-isäntänä toimiviin kasvinsyöjiin, kuten nautoihin ja lampaisiin.

Väli-isännässä loisen nuoruusmuodot asettuvat esimerkiksi maksaan, keuhkoihin ja imusolmukkeisiin. Ne voivat tartuttaa koiran, jos koira syö näitä kudoksia raakana.

Kielimato tarttuu myös ihmiseen. Ihminen voi toimia sekä loisen pää- että väli-isäntänä, joskin tämä on Näreahon mukaan erittäin harvinaista.

Kielimatoa esiintyy Euroopassa erityisesti Romaniassa, josta tuotujen koirien tapauksia on kuvattu eri maissa. Espanja ei ole tyypillisin esiintymisalue, mutta tartuntoja voi tapahtua missä tahansa, missä loisen elämänkierto on mahdollinen – tavallisimmin lampaan ja koiran välillä.

Koiran ulosteen ja eritteiden mukana leviävät munat voivat toimia tartuntalähteenä myös ihmiselle. Tapauksen koira oli ollut oireeton ennen loisen havaitsemista, eikä ulostenäytteissä todettu munia. Koira lääkittiin soveltuvalla loislääkkeellä.

– Koirien tuontiin voi liittyä riski uusista taudeista, joista osa on riski myös ihmiselle. Kattava diagnostiikka ja loislääkitys ennen koiran tuontia sekä seuranta myös tuonnin jälkeen auttavat hallitsemaan riskejä. Kuvatussa tapauksessa omistaja toimi esimerkillisesti ja tartunta saatiin varmistettua ja hoidettua, Anu Näreaho toteaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut