Kysely: Koronarokotekeskustelu jakaa kansaa.
Suomen rokotustahti on hiipunut, ja nyt pohditaan, miten entistä useamman saisi ottamaan koronarokotteen.
Espoolaisella juna-asemalla kolme nuorta aikuista, jotka eivät ole ottaneet koronarokotusta eivätkä todennäköisesti ota sitä tulevaisuudessakaan, perustelivat valintaansa.
– Ymmärrän kyllä, että joillekin vanhemmille tai eläkeläisille annetaan rokote, koska he voivat kuolla koronaan, mutta kun minä en kuulu riskiryhmään, ei minun ole järkeä ottaa sitä. Jos sairastun koronaan, pahan taudin riski on pieni. Isompi riski on, jos otan piikit käteeni, 23-vuotias Henry Huovinen sanoo.
Hän siis arvioi, että koronarokotukseen liittyy suurempia riskejä kuin koronatautiin.
Samaan seurueeseen kuuluva Sami Saalasti huomauttaa, että koronaan voi sairastua, vaikka ottaisi rokotteen. Hän kertoo toivovansa, että markkinoille tulisi nykyisiä parempi rokote.
– Minulla on niin paljon fyysisiä ongelmia, että siitä rokotteesta olisi todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä, sanoo puolestaan Elina Rauhala.
Espoossa on kuitenkin parempi rokotuskattavuus kuin Helsingissä.
Espoolaisista 77,8 prosenttia on saanut toisen annoksen, kun helsinkiläisistä 12 vuotta täyttäneistä 70,4 prosenttia on saanut kakkosrokotuksenkin.
Haastateltujen nuorten kanssa täysin päinvastaisella kannalla on eläkeläispariskunta, joka kävelee Espoon kaupungintalon editse. Pariskunta ei halua esiintyä jutussa nimillään.
Miehellä on mielipide rokottamattomista.
– Ne ovat vähän hölmöjä, kun ne eivät ajattele yhtään naapuria, joka saattaisi tarvita sairaalahoitoa, hän sanoo.
– Minun mielestäni niille pitäisi panna sairaalamaksu. Ne saavat hoitoa ilmaiseksi meidän kustannuksellamme. Se on väärin, nainen sanoo.
Pariskunta ei osaa sanoa, miten rokottamattomat saataisiin ottamaan rokote.
– Ketäänhän ei voi pakottaa. Se on mahdotonta, mutta jos ne panisi maksamaan, ehdottaa nainen.
– Eihän niiden päätä saa käännettyä millään, arvelee mies.
Hän huomauttaa, että rokotukset ovat pelastaneet paljon ihmishenkiä.
– Maapallo olisi paljon mukavampi paikka ilman rokotteita. Täällä ei olisi kuin pari miljardia ihmistä. Nyt on kahdeksan miljardia, hän veistelee.
– Ei armeijassakaan kysytty, otatko piikkiä. Jono meni eteenpäin, ja yksi tuikkasi piikin tuohon, toinen tuonne ja kolmas tuonne, hän näyttää sormellaan.
Kaikki eivät ole vahvasti rokotteen puolesta tai sitä vastaan. Jonkinlaista keskitietä edustaa Iivari Lappalainen, joka odottaa junaa poikansa Armas Lappalaisen, 8, kanssa.
– Keskustelu on minusta turhan polarisoitunutta, hän sanoo.
– Ymmärrän rokotteen hyödyt ja olen itse ottanut rokotteen. Toisaalta ymmärrän, että joillakin ihmisillä on ihan oikeasti syitä, joiden takia he eivät voi ottaa rokotetta, olivat ne sitten aatteellisia tai terveydellisiä.
Jyrkät jakolinjat eivät saa ymmärrystä, koska korona vaikuttaa eri-ikäisiin ihmisiin eri tavalla.
– Omasta isästäni ajattelen, että hänellä täytyy ehdottomasti olla rokote, kun hän on jo ikämiehiä, mutta alakouluikäiset lapset eivät kärsi sairaudesta henkilökohtaisesti vaan ovat enemmän välittämässä tautia.
Lappalainen on seurannut keskustelua lasten rokotuksista, koska toinen lapsi on juuri 12 vuoden ikärajalla.
– Minua nyppii keskustelussa se, että puhutaan, että lapset ovat riskiryhmässä ja sairastuvat paljon, vaikka riski on siinä, että lapset välittävät viruksen eteenpäin, mikä on eri asia. Toivoisin, että asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä.
