Odottajien D-vitamiinin puutos oli yhteydessä lapsen autismiriskiin verrattuna lapsiin, joiden äitien raskausajan D-vitamiininsaanti oli riittävää. Yhteys oli 44 prosenttia korkeampi, kertoo Turun yliopiston tiedote.
Yhteys selvisi Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja New Yorkin Columbian yliopiston tuoreesta väestötutkimuksesta.
– Tuloksilla on kansanterveydellistä merkitystä, koska D-vitamiinin puutos on helposti ehkäistävissä, toteaa tiedotteessa artikkelin pääkirjoittaja, professori Andre Sourander Turun yliopistosta.
Tulokset julkaistiin Biological Psychiatry -lehdessä.
Äidin heikko D-vitamiinin saanti raskausaikana voi vaikuttaa autismin kehittymiseen lapsella perimän, äidin tupakoinnin, vanhempien iän ja synnytyskomplikaatioiden ohella.
Yhteys säilyi, kun tutkimuksessa huomioitiin äidin ikä, maahanmuuttotausta, tupakointi, psykiatriset diagnoosit ja päihteiden käyttö sekä raskauden kesto ja se, mihin aikaan vuodesta D-vitamiinitason osoittava veriseeruminäyte oli otettu.
Tuloksilla on kansanterveydellistä merkitystä, koska D-vitamiinin puutos on helposti ehkäistävissä.
– Tuloksilla on kansanterveydellistä merkitystä, koska D-vitamiinin puutos on helposti ehkäistävissä, toteaa tiedotteessa artikkelin pääkirjoittaja, professori Andre Sourander Turun yliopistosta.
Seeruminäytteet kerättiin ennen kuin Suomessa tulivat voimaan nykyiset D-vitamiinin saantisuositukset. Nyt odottajille suositellaan päivittäistä 10 mikrogramman D-vitamiinilisää ympäri vuoden.
– D-vitamiinin puutos on maailmanlaajuinen ongelma. Suomessa valtakunnallisesti edustavat tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiinin saanti on väestössä yleisesti ottaen riittävä, mutta maahanmuuttajien keskuudessa liian matala, huomauttaa Sourander.
Tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut raskausajan D-vitamiinivajeen olevan yhteydessä myös lapsen kohonneeseen ADHD-riskiin.
Tuoreessa tutkimuksessa oli mukana 1 558 vuosina 1987–2004 syntynyttä henkilöä, jotka olivat saaneet autismidiagnoosin vuoden 2015 loppuun mennessä. Mukana oli yhtä monta verrokkia.
Tutkimus on toteutettu osana Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaivahanketta INVESTiä ja sitä ovat rahoittaneet Suomen akatemia sekä Yhdysvaltain terveysviraston (NIH) Ympäristöterveystieteen tutkimuslaitos (NIEHS).
Seeruminäytteet kuuluvat Finnish Maternity Cohort (FMC) -seerumipankkiin, joka koostuu raskauden ensimmäisellä ja varhaisella toisella kolmanneksella otetuista, lähes kaksi miljoonaa raskautta käsittävistä näytteistä.