Tässä on yksi Suomen suurimmista puukouluista – "Joka toisella oppilaalla on venäläiset sukujuuret"

Koulutus: Suomalais-venäläinen koulu sai uuden rakennuksen. Yli 700 oppilaalle syntyi valoisat puitteet, jossa kukkii rinnakkain kaksi kulttuuria.

Elokuussa alkanut lukuvuosi oli melkoinen muutos noin seitsemällesadalle oppilaalle Maununnevalla.

Vuonna 1955 perustettu Suomalais-venäläinen koulu toimi parisen vuotta väliaikaisissa tiloissa, mutta reilut kaksi kuukautta sitten valmistui 6 300 neliön kokoinen tuliterä opinahjo. Vanha koulu purettiin sisäilmaongelmien takia.

Koulu on yksi Suomen suurimmista puukouluista, joka pitää sisällään avaria torialueita, mutta myös pienryhmä- ja aineopetustiloja.

Silmiinpistävää on vaalean puun runsas käyttö lähes kaikkialla sisätiloissa.

Tiloja on pyritty myös yhdistämään: esimerkiksi yläkertaan rakennettu leveä porrasosuus toimii samalla katsomona, josta voi seurata näyttämötilan tapahtumia. Ja kun esityksiä näyttämöllä ei ole, välitila toimii osana ruokasalia.

– Tilat ovat kyllä tosi hyvät ja selkeät. Täällä pystyy kyllä keskittymään opiskeluun paremmin kuin vanhassa koulussa. Parasta on vaalean puun runsaus sisustuksessa, kertovat yhdeksäsluokkalaiset Elli Tallgren ja Anna Lindberg.

Abiturientti Kristian Frösén aloitti venäjän kielen opinnot lukion ensimmäisellä luokalla.

– Koulun vanhoja, väliaikaisia parakkeja ei kyllä tule ikävä, Frösén tunnustaa.

Hän katsoo, että venäjän kielen taidosta on hänelle tulevaisuudessa varsin paljon hyötyä.

– Olen ajatellut meneväni Kelloseppäkouluun ja varmasti kelloalalla on etua siitä, että osaa venäjää. Muutkin kielet kiinnostavat, sillä olen opiskellut muun muassa japania, Frösén kertoo.

SVK:n opetuksessa Venäjän kielen ja kulttuurin painotus tulee esille muun muassa historian oppitunneilla.

– Pitää muistaa, että Venäjä on Suomen kannalta aivan keskeinen rajanaapuri. Kelle tahansa on erittäin hyvä tuntea maiden välisten suhteiden kehitystä, korostaa historian ja yhteiskuntaopin opettaja Päivi Koski-Andberg.

Pisimpään koulussa opettanut Anja Jackobson tuli taloon jo vuonna 1984, eikä mieli tee edelleenkään eläkkeelle.

Osa nyt opiskelevien nuorten vanhemmista ovat aikanaan olleet Jacobsonin oppilaita.

– Koululla oli vielä 1980-luvun loppupuolella se leima, että täällä opiskelee etupäässä vasemmistolaisista kulttuuriperheistä tulevia nuoria, Jackobson muistelee.

Nyt tuota leimaa ei enää ole. Lähes joka toisella oppilaalla on venäläisiä sukujuuria – tällöin kotikielenä käytetään luontevasti venäjää.

Myös venäläinen ruokakulttuuri näkyy muun muassa kotitaloustunnilla sekä kouluruokalassa: perinteinen borssikeitto on vuodesta toiseen oppilaiden ja opettajien suosikkilistalla.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut