Pankit: Digiajan koukerot eivät ole kaikille tuttuja ja osa ikäihmisistä pelkää myös nettihuijareita.
Itiksen Nordean edustalla tiistaina ennen aamukymmentä on tusinan verran asiakkaita jonossa.
Konttorin avaamista odottava Pajtesa, 31, toteaa, ettei muista milloin olisi viimeksi käynyt pankissa. Nyt hän on tullut avaamaan lukkiutunutta nettipankkitunnustaan. Tunnistautuminen edellyttää paikan päällä käymistä, mutta muuten Pajtesa sanoo hoitavansa pankkiasiat verkossa.
84-vuotias rouva on saapunut Itiksen konttoriin nostamaan käteistä. Hän kertoo omistavansa pankkikortin, mutta ei käytä sitä.
– Nostan aina sen verran, että minulla on sitä leipärahaa, kun olen tehnyt pitkän elämäntyön, 52 vuotta. Kyllä se perhe sitten hoitaa, jos en minä jaksa. Ja rahallahan niitä palveluja saa, mutta en ole vielä tilannut mitään, rouva selvittää ja jatkaa tahtovansa hoitaa asiansa itse niin kauan kuin pystyy.
Sirkka, 76, on samoin tullut nostamaan käteistä. Hän kokee, että pankit ovat harvassa ja niissä on jonoja.
– Tulee vuosi, kun mies kuoli. Hän hoiti kaikki asiat, niin minä olen vähän ulalla kaikesta. Sitten miniä on hoitanut ja poika. Nyt yritän tässä jonottaa, että saan edes rahaa.
Arvostan sitä, että pystyy luottavaisesti puhelemaan.
Kymmenessä minuutissa avaamisesta jono pankkiin on lyhentynyt ja on enää pari henkilöä.
Neuvontapalveluihin ja päivittäisasiointiin pääsee ajanvarauksella.
Nordean viestinnästä kerrotaan, että käteisnostoista yli 99 prosenttia tapahtuu automaattien ja muiden nostopisteiden kautta. Konttorien vähentäminen ei tällä hetkellä kuulu pankin strategiaan.
Samana aamupäivänä OP Helsingin Itäkeskuksen kassapalvelupisteeseen laina- ja luottoasioita hoitamaan tullut Mirja, 73, tuumii, että Herttoniemestä pääsee hyvin metrolla asioimaan. Hän naurahtaa kertoessaan, että lastenlapset usein sanovat voivansa neuvoa mummia.
Mirja uskoo osasyynä konttorien suosimiseen olevan siinä, että moni vähän pelkää, osaako toimia netissä oikein, sillä uhkia on.
Esimerkiksi pankkitunnuksia eri tavoin urkkivien huijareiden kohteina ovat usein ikäihmiset.
Vantaan rajalla asuva Ritva, 67, on puolestaan tullut asioimaan siksi, että pääsee kirjautumaan sähköisiin palveluihin. Ritvan tunnusluvut olivat vanhentuneet, ja hän sanoo hätääntyneensä siitä, mitä eri sanat tarkoittavat.
– Arvostan sitä, että näkee ihmisiä ja pystyy luottavaisesti puhelemaan, koska on niin paljon epävarmuutta tietotekniikkojen kanssa. En omista tietokonetta, mutta älypuhelimen, ja en mielelläni laita sinne turhia tunnuksia, Ritva toteaa.
Ritvan täytyy kuitenkin tulla myöhemmin uudelleen, sillä tunnistautuminen ei onnistu ajokortilla ja passi jäi kotiin.
Ritvan toiveena on, että konttoreita säilytettäisiin.
– Esimerkiksi silloin kun hain lainaa, jos olisin tehnyt sen sopimuksen, niin olisin joutunut maksamaan enemmän ehkä korkoja, mutta pankkivirkailija opasti minut oikein. Se on sitä inhimillisyyttä, hän sanoo.
OP Helsingin viestinnästä kerrotaan, että palveluverkostoa kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Toimipisteisiin ei ole näköpiirissä muutoksia.
