Työvoimapulan paikkaamisesta maahanmuutolla puhutaan paljon, mutta lähes 40 prosentilla työnantajista on hyvin heikot valmiudet tai tahtotila palkata kansainvälistä työvoimaa. Luku ilmenee palveluyhtiö Baronan Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus -selvityksestä. Siihen vastasi yli 500 suomalaista työnantajaa.
Tutkimuksen mukaan joka toisella suomalaisella työpaikalla ei ole koskaan työskennellyt kansainvälistä työvoimaa ja valtaosassa näistä työpaikoista (77 prosenttia) ei ole lainkaan keskusteltu kansainvälisen työvoiman palkkaamisesta. Julkinen sektori on tutkimuksen mukaan yksityistä kansainvälisempää, sillä julkisista työnantajista vain joka viidennessä ei työskentele kansainvälistä työvoimaa.
Tutkimuksessa kansainvälisellä työvoimalla tarkoitetaan sekä ulkomailta rekrytoitavia työntekijöitä että jo Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia, joilla ei ole sujuvaa suomen kielen taitoa.
– Nopeasti jo kansainvälistyneessä työelämässä tutkimustulos on pysäyttävä. Meillä on Suomessa käynnissä suuri ja nopea muutos työelämän ja päivittäisen työkulttuurin kansainvälistyessä yhä laajemmin. Osaajapula ei ilman aktiivisia toimia hellitä, ja uskallan luvata, että kansainvälistä työvoimaa hyödyntävät yritykset ja organisaatiot ovat lähivuosien menestyjiä. Ilman sitä on luvassa hyvin haastavat ajat, sanoo tiedotteessa Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä.
Osaajista on selvityksen mukaan jo pulaa. Vastanneista organisaatioista joka toinen kärsii osaajapulasta, yli 250 työntekijän työnantajista jo 83 prosenttia. Lähes joka neljäs pitää nykyistä osaajapulaa pahempana kuin koskaan aiemmin ja joka viides työnantaja tarvitsee yli 10 uutta työntekijää saman tien.
Suurin este kansainvälisen työvoiman palkkaamiselle on tutkimuksen perusteella kielitaito. Enemmistö vastaajista (54 prosenttia) piti kielellisiä haasteita vähintään melko suurena haasteena.
38 prosenttia vastaajista kertoi, että työpaikalla ei voi työskennellä englanniksi. Moni myös mainitsi avovastauksessa, että työn tekeminen vaatii sujuvaa suomen kielen taitoa.
Vain sujuvaa suomea puhuvia työllistävistä työnantajista valtaosa (77 prosenttia) ei ollut aloittanut keskustelua kansainvälisen työvoiman palkkaamisesta, kun osuus kaikista vastaajista oli 39 prosenttia. Edes työvoimapula ei ollut saanut vain sujuvaa suomea työllistäviä organisaatioita pohtimaan kansainvälistä työvoimaa: 68 prosenttia ei ollut aloittanut keskustelua aiheesta
– Suomen kielen asema on varmasti tulevaisuudenkin työelämässä vahva, mutta sen rinnalla meidän on yhdessä vauhditettava useampien työkielien käyttöönottoa. Jokaisen yrityksen on vakavasti mietittävä keinoja, joilla mahdollistetaan työskentely myös englannin kielellä eli se, että työpaikan arjessa pärjää englannilla, Määttä kommentoi tiedotteessa.
Kielitaidon lisäksi myös byrokratia mainittiin kansainvälisen työvoiman palkkaamisen esteeksi: sen vähintään melko suureksi haasteeksi mainitsi 40 prosenttia.
Sen sijaan nykyisen henkilöstön asenteita ei pidetty kovin suurena ongelmana: tämä oli haaste vain joka kymmenennen työnantajan mielestä.
Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi Barona Oy ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastattelut tehtiin lokakuussa 2021.