Maajoukkueiden valmentajista suurimmat tulot oli viime vuonna Jukka Jalosella. Verohallinnon tietojen mukaan Leijonien monivuotisen ja joukkueen kahteen maailmanmestaruuteen johtaneen päävalmentajan ansiotulot olivat yhteensä 318 673 euroa. Pääomatuloja hänellä ei ollut. Jalonen maksoi tuloistaan veroa 49,7 prosenttia. Edeltävään vuoteen verrattuna Jalosen palkkapussi pullistui noin 30 000 euron verran.
Huuhkajien eli miesten jalkapallojoukkueen päävalmentaja Markku Kanerva jäi Jalosen tienesteistä reilusti. Kanervan ansiotulot olivat viime vuonna 198 468 euroa. Sen päälle tuli 650 euron pääomatulo eli yhteensä hänelle kertyi tuloja 199 118 euroa. Kanervan veroprosentti oli 45,4. Vuoteen 2019 verrattuna "Riven" tulotaso säilyi suurin piirtein ennallaan.
Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmannin tulot jäivät todella kauas Jalosen tienesteistä. Verohallinnon mukaan miesten koripallojoukkueen päävalmentajan ansiotulot olivat 98 285 euroa. Pääomatuloja mies sai 14 421 euroa, joten yhteensä Dettmannille tuli tuloja 112 706 euroa. Niistä hän maksoi veroa 34,3 prosenttia.
Edeltävään vuoteen verrattuna Dettmannin kokonaisansio nousi noin 10 000 euroa. Vaikka ansiotulo hieman tippui, hän sai pääomatuloa edeltävää vuotta reippaammin.
Jokerien KHL-joukkueen nykyinenkin päävalmentaja Lauri Marjamäki tienasi viime vuonna muhevat tulot. Hän sai ansiotuloja 297 367 euroa, pääomatuloja hänellä ei ollut. Marjamäki maksoi palkastaan veroa himpun yli puolet, 50,5 prosenttia.
Valmentajan ansiotulot tippuivat vuonna 2020 noin 46 000 euroa edellisestä vuodesta.
Hän jäi kauas Jokerien enemmistöomistajan ja entisen NHL-tähden taakse. Jari Kurrilla oli ansiotuloa 483 867 euroa ja sen lisäksi pääomatuloja 32 684. Yhteensä 516 552 euron tuloista hän maksoi veroa 48,2 prosenttia.
Vuonna 2019 Kurrin tulot olivat aivan eri luokkaa. Hän sai tuolloin tuloja yhteensä 191 364 euroa. Kurrin tulot siis kasvoivat reilusti yli kaksinkertaisiksi vuonna 2020 edeltävään vuoteen verrattuna.
Jokereissa pelaavan Marko "Mörkö" Anttilan kokonaistulot olivat viime vuonna 221 844 euroa. Niistä 4 090 euroa oli pääomatuloa. Leijonien viimeisimmän MM-kultaa tuoneen maajoukkueen kapteenin veroprosentti oli 44,6. Vuoteen 2019 verrattuna Anttila sai tuloja noin 10 000 euroa enemmän.
TPS:n silloinen kapteeni Lauri Korpikoski sai vuonna 2020 ansiotuloa 173 966 euroa. Sen päälle hänelle kertyi pääomatuloa 12 523. Yhteensä 186 490 euron tuloista kiekkoilija maksoi veroa 44,3 prosenttia. Edeltävään vuoteen verrattuna Korpikosken tulot tippuivat yhteensä noin 84 000 euroa.
Lähipäivinä pelattavaan Karjala-turnaukseen valittu Markus Granlund kiekkoili KHL:ssä jo vuonna 2020 Salavat Julajev Ufassa. Tuolloin hänen ansiotulonsa olivat 146 010 euroa ja pääomatuloja miehelle kertyi 2 157 euroa. Granlund maksoi 148 168 euron tuloistaan veroa 44,4 prosenttia.
Ilvekseen tälle kaudella siirtynyt Petri Kontiola kiekkoili 101 600 euron edestä vuonna 2020. Pääomatuloja hän sai 12 000 euroa. Hänen veroprosenttinsa oli 37.4 yhteensä 113 600 euron tuloista.
Veikkausliigassa Suomen mestaruuden voittaneen HJK:n Roope Riski ylsi Verohallinnon tietojen mukaan 98 135 euron ansiotuloihin vuonna 2020. Pääomatuloja jalkapalloilijalle kertyi 4 825 euroa. Yhteensä hän sai tuloja 102 961 euroa, josta maksoi veroa 35,2 prosenttia.
Toyotan rallitiimin tallipäällikkönä vuonna 2020 toimineen Tommi Mäkisen tulot kasvoivat yli miljoonalla edelliseen vuoteen verrattuna. Sekä ansio- että pääomatulot kasvoivat huimasti.
Hän sai viime vuonna ansiotuloa suunnilleen saman verran kuin tuloja oli yhteensä edellisenä vuonna. Viime vuonna ansiotuloa kertyi 774 613 euroa, kun edeltävänä vuonna summa oli 122 982 euroa. Pääomatulot olivat viime vuodelta noin 1,09 miljoonaa, kun edellinen vuosi antoi 621 419 euroa. Yhteensä Mäkinen sai tuloja 1,86 miljoonaa euroa. Tästä summasta mies maksoi veroa 41,2 prosenttia.
Yli 100 000 viime vuonna ansaitsevien listalta eivät löydy esimerkiksi ammattihiihtäjät Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski ja keväällä 2020 ampumahiihtouransa päättänyt Kaisa Mäkäräinen.
Vaikka ansio- ja pääomatuloja olisi kertynyt yli 100 000 euroa, kaikkien tiedot eivät välttämättä näy Verohallinnon julkisissa tiedoissa. Henkilö on voinut kieltää tietojensa julkaisemisen.
Monet urheilijat ovat myös perustaneet osakeyhtiön, jonka kautta uraa ja rahoja pyöritetään. Sen vuoksi urheilijan taloudellinen tilanne ei näy näissä tänään julkiseksi tulleissa tulotiedoissa. Näin ovat tehneet esimerkiksi Niskanen ja golffareista muun muassa Sami Välimäki.
Urheilijat ovat myös voineet rahastoida puolet bruttotuloistaan 100 000 euroon asti.
