Nuorisotyö: Etsivä nuorisotyö tukee syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.
Helsingissä on tällä hetkellä noin 9 500 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. Näin arvioi etsivän nuorisotyön yksikön toiminnanjohtaja Timo Kontio. 16–28-vuotiaat nuoret kärsivät erilaisista mielenterveysongelmista ja toimintakyvyn puutteesta.
– Meille tulee vajaa 2 000 ilmoitusta joka vuosi. Asiakkuuksia on tuhat vuodessa, toteaa Kontio Helsingissä vuonna 2008 startanneesta työstä.
Kontion kahteen tiimiin jaetussa yksikössä on 23 työntekijää ja lisäksi 13 työntekijää ostopalvelusopimuksilla.
Toisen tiimin painopiste on jalkautuva työ. Triplan kauppakeskukseen saapunut Kontio kertoo, että kauppakeskukset ovat yksi tyypillisin paikka tavata nuoria. Siellä myös työntekijät liikkuvat.
– Jos tänne tulisi kuuden tunnin kuluttua, näkisi tällä paljon nuoria istumassa käytävillä ja kikattamassa, koska illalla täällä ei niinkään ole sosiaalista kontrollia, Kontio toteaa Triplan ylimmistä kerroksista ja korostaa, että suurin osa nuorista voi hyvin. Hengailu ja ajan viettäminen yleisissä tiloissa kuuluu ikään, eikä siinä ole mitään pahaa.
– Sen sijaan jos näemme 12-vuotiaan täällä, jututamme. Huoli herää varsinkin, jos tapaamme sen ikäisiä täällä usein. Kauppakeskukset eivät ole lasten paikkoja.
Työ on pääosin keskustelemista nuorten kanssa. Joskus se saattaa johtaa asiakkuuteen sekä eniten huolta aiheuttavissa tapauksissa moniviranomaistyöskentelyyn poliisin ja lapsensuojeluviranomaisten kanssa.
Triplassa aikaa viettävät Leo, 17, Atte, 14, ja Jonneksi, 15 esittäytyvä poika eivät ole kuulleet etsivästä nuorisotyöstä, mutta sanovat, että varsinkin omia vanhempia huolettavat usein monet nuorten elämään liittyvät asiat.
– Ne huolestuvat välillä ihan turhasta, Atte sanoo ja summaa tekemisiään.
– Pitää elää vielä kun nuoria ollaan.
Leon mukaan arjessa on välillä ylä- ja alamäkiä.
– Joskus menee koulun tai perheen kanssa huonosti. Omista perseilyistä saattaa tulla kotona sanomista, Leo sanoo.
Perseilyt ovat liittyneet muun muassa koulunkäyntiin tai lievään häiriökäyttäymiseen. Leoa puolestaan harmittaa, että vanhemmat eivät itse aina muista, mitä on puhuttu.
– Joskus jotain luvataan ja sitten ne asiat vaan unohtuvat.
Suosittuja nuorten hengailupaikkoja ovat Triplan lisäksi muun muassa Redi, Hertsi, Kamppi, Citycenter, Oodi, Forum, rautatieasema ja Vuosaari sekä Itäkeskus. Kontion tiimiläiset liikkuvat samoissa paikoissa.
– Kaupunginosien tilanteet elävät jatkuvasti. Kauppakeskuksien ja rautatieaseman tilanne on suurin piirtein sama vuodesta toiseen, mutta yksittäisen metropysäkin tai alueen osalta muutoksia tapahtuu ajan mittaan. Tänä vuonna Hertsissä ja Herttoniemenrannassa on kesäkuusta lähtien pyörinyt poikkeuksellisen paljon nuoria ja heitä on tullut kauempaakin.
Tiimin toimintaa siirretään sinne, missä päin tarvetta on. Kontulan ostarilla on nuorisotalo, jonne nuoret hakeutuvat.
– Ostarilla sen sijaan tavataan sellaisia nuoria aikuisia, joilla on monia erilaisia ongelmia ja tarpeita elämässään. Meillä nuorisotyöntekijöinä ei ole osaamista työskennellä esimerkiksi vakavien päihdeongelmien äärellä tai pitkittyneen asunnottomuuden kanssa, Kontio jatkaa.
Vakavien päihdeongelmien tai pitkittyneen asunnottomuuden kanssa työtä tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan etsivän lähityön tiimi ja järjestöt, kuten Sininauhasäätiö ja VVA.
Kontulan-Kivikon-Kurkimäen alueella työskennellään tällä hetkellä alueen vanhempien kanssa ja rakennetaan viestikanavia, jotta aikuisten yhteinen vastuu nuorten hyvinvoinnista lisääntyisi ja asioihin puututtaisiin yhdessä.
– Tällaisesta on hyviä kokemuksia jo pidemmältä ajalta eri puolilta kaupunkia.
Ilmoituksia huolta aiheuttavista nuorista voi tehdä kuka tahansa. Työntekijät ottavat tämän jälkeen yhteyttä nuoreen. Sitten ongelmia tai avun tarvetta lähdetään tämän kartoittamaan, mutta vain, jos nuori sitä itse haluaa.
– Tämä on välillä pitkäjänteistä työtä. Alkuun voi olla, että ei tapahdu mitään eikä nuori ole halukas puhumaan meille. Ajan kanssa tilanne saattaa muuttua.
Yksilöohjausta antavan tiimissä nuorta kannustetaan, autetaan koulu- ja työhakemuksien teossa sekä harjoitellaan sosiaalisia tilanteita.
Puheet nuorten jengiytymisestä Kontio kuittaa, ettei jengejä ole.
– Ei ainakaan siinä määrin, että nuorilla olisi yhteneväisiä tunnuksia, sääntöjä ja muita jengiytymisen täyttäviä asioita. A-sosiaalista käyttäytymistä sen sijaan toki on. Tunnemme myös nämä ryhmät ja monet nuoret.
Nuorten tekemät rikokset ovat Helsingissä vähentyneet jo pitkään, mutta väkivaltarikoksia on viime aikoina tullut tietoon aiempaa enemmän.