Ravintola-ala kärsii edelleen työvoimapulasta ja se näkyy toisinaan myös asiakkaille.
– Valitettavasti, emme pysty aina tarjoamaan sitä palvelutasoa, jota haluaisimme tarjota, harmittelee linjajohtaja Markku Aaltonen Onniravintoloista.
Kun työntekijöitä on vaikea saada ja ”ekstrafirmat ovat tukossa”, joudutaan ravintoloita pyörittämään toisinaan alimiehityksellä.
– Jos keittiöstä puuttuu työntekijä niin ruoan toimittaminen kestää. Baaritiskien jonot kasvavat, jos tiskin takaa puuttuu tekijä, Aaltonen kertoo.
Onniravintoloilla on kymmenen erityyppistä ravintolaa pääkaupunkiseudulla, kuten esimerkiksi Viisi Penniä, Fregatti ja Konja.. Niissä työskentelee noin 90 henkilöä.
Työntekijöitä yritetään löytää niin omasta kuin työntekijöiden tuttavapiiristä. Oma henkilökunta on venynyt, mutta heitäkään ei voi loputtomasti työvuoroilla kuormittaa.
Työntekijän vaatimustason lasku näkyy Aaltosen mukaan lähinnä siinä, ettei ammattilainen ole aina täysin itselleen sopivimmassa paikassa. Esimerkiksi ruokaravintolassa työskennellyt ei välttämättä pärjää juomanlaskijana nopeasykkeisessä yökerhossa ja toisinpäin.
Aaltonen sanoo, että tuurauspaikkaansa valitseva keikkatyöläinen arvioi työpaikan etäisyyttä omasta kodista ja tarjottujen tuntien määrä, ei välttämättä sitä, minkä tyyppistä työtä on tarjolla.
– Tavoite on, että työntekijä tulee vähän ennen varsinaisen työvuoron alkua, jotta perusasiat ehditään käydä läpi ennen vuoron alkua. Jos ei se onnistu, työntekijä tulee pahimpaan kiireeseen.
Suomenkielen taitoa vaaditaan lähiössä.
– Lähiössä on tärkeää, että henkilökunta kommunikoi asiakkaan kanssa suomeksi. Keskusta-alueilla ollaan pikkuisen laveampia, englanninkielellä pärjää.
Toimitusjohtaja Aku Vikströmin mukaan ravintola-alan työvoimapula ei ole toistaiseksi näkynyt asiakkaille NoHo Partnersin ravintoloissa ja kahviloissa. Konserni operoi noin 70 helsinkiläisravintolaa.
– Joihinkin vuoroihin voisi ottaa enemmänkin henkilökuntaa, jos saisi, mutta yhtään ravintolaa ei ole jouduttu sulkemaan tai pitämään kiinni henkilöstöpulan vuoksi, Vikström kommentoi.
Myös NoHo Partnersilla on vaikeuksia saada ekstraajia niitä välittävistä firmoista. Työntekijöitä haalitaan eri tahoilta.
– Olemme suorassa kontaktissa oppilaitoksiin, käytämme omia verkostoja ja soittelemme työntekijöille, joiden yhteystiedot ovat jääneet vuosien varrella meidän tietopankkiin.
Työntekijöiden vaatimustasosta Vikström toteaa, että ravintola-alan tuuraajat ovat perinteisesti olleet nuoria, joilla ravintola-alan työpaikka on ensimmäinen kosketus työelämään. Palvelutyössä asenne ratkaisee.
Vikström ennakoi, että tulevien viikkojen aikana työntekijät ovat kovilla.
– Hurjat viikot ovat alkamassa. Tosin marras-joulukuu on aina ollut kiireisintä aikaa alalla.
Myös Onniravintoloissa uskotaan, että vuoden vilkaimmasta kaudesta selvitään työvoimapulasta huolimatta. Esimerkiksi yökerhoissa vuorolistoja rakennetaan nyt loppiaiseen saakka.
Cit yc enterin ravintolamaailmassa asioi perjantaina ravintoloiden palvelutasoon tyytyväisiä asiakkaita. Useat asiakkaat kertoivat, ettei ravintola-alan työvoimapula ole vaikuttanut palvelutasoon.
– En ole huomannut mitään ongelmia, Musse Habbaba, joka kertoi syövänsä ravintoloissa lähes päivittäin.
Hän ja työkaverinsa Mira Forsell, Emmi Haataja ja Minna Kuusisto lounastivat perjantaina City-Centerin salaattiravintola Pupussa.
Forsell pohti, että etätöiden ja koronan vuoksi ravintoloissa ja kahviloissa on tullut käytyä vielä harvemmin kuin aikana ennen pandemiaa.