Lapset: Päivähoidossa näkyy opettajan mukaan myös vanhempien uupuminen.
Varhaiskasvatuksen opettaja oli vuosia töissä muualla, kunnes palasi ammattiinsa Helsingissä parisen vuotta sitten. Marja (nimi muutettu) on ennättänyt työskennellä kahdessa päiväkodissa ja kertoo, että päivähoidon ongelmat löivät silmille nopeasti.
– Myös palkan olen saanut huomata olevan täysin riittämätön suhteessa työn vaativuuteen ja Helsingin elinkustannuksiin.
– Helsingissä on viime vuosina perustettu melkein ainoastaan niin kutsuttuja kahden kasvattajan ryhmiä, joissa työajoista ja -tehtävistä johtuen yksi kasvattaja on yksin neljäntoista 3–6-vuotiaan kanssa vaihtelevissa tilanteissa ja olosuhteissa, Marja sanoo.
Helsingin vs. varhaiskasvatusjohtajan Ulla Lehtosen mukaan Helsingissä perustetaan 2–3 aikuisen lapsiryhmiä. Mitään sellaista linjausta ei ole, että vain kahden työntekijän ryhmiä perustettaisiin.
Marja muistuttaa, että varhaiskasvatuksen opettajilla on lukuisia kokouksia ja velvollisuuksia lapsiryhmän ulkopuolella, jolloin lastenhoitaja saattaa jäädä yksin vastuuseen koko ryhmästä. Toimistotöitä ja palavereita opettajat hoitavat esimerkiksi pukuhuoneissa, tuulikaapeissa ja varastoissa, sillä tiloja näihin ei ole hänen mukaansa varattu.
– Nykyisillä henkilöstöresursseilla opettajan velvollisuuksia on mahdoton hoitaa tarkoituksenmukaisesti. Ja sittenkin, kun työntekijöitä on mitoituksen mukaan paikalla, aiheuttaa opettajan työskentely lapsiryhmän ulkopuolella kahnausta ja huolestuttavia tilanteita.
Marja vetoaa päättäjiin, että henkilöstön kestämättömään kuormitukseen puututtaisiin järjestämällä opettajalle sijainen lapsiryhmään, kun opettaja on ryhmän ulkopuolisissa töissä.
– Henkilöstövajeen lisäksi päiväkodeissa kärsitään rajusti myös tilapulaa ainakin alueilla, jonne asukkaat jo muuttavat, mutta päiväkoteja ei vielä ole valmiina. Eri lapsiryhmiä pistetään jakamaan tiloja ja vuorottelemaan niiden käytössä niin, että arjesta tulee sekunnilleen aikataulutettua ja joustamatonta oravanpyörää. Uusia päiväkotiryhmiä perustetaan, vaikka ryhmälle ei olisi tiedossa tilaa eikä henkilökuntaa, Marja kokee.
Marjan mielestä toimintaa ei tulisi edes aloittaa, ellei peruspuitteita saada ensin kuntoon.
Hän kritisoi myös sitä, että lasten turvallisuuteen vedoten päiväkotihenkilöstön oletetaan jatkuvasti joustavan.
– Koko henkilökunta on oppinut hokemaan mantraa 'lasten turvallisuus ensin'. Kaunis ja kannatettava periaate, mutta sen varjolla henkilökunnan odotetaan venyvän loputtomiin ja pystyvän ihmeitä suurempiin tekoihin.
Toinen Helsingin Uutisiin yhteyttä ottanut helsinkiläinen varhaiskasvatuksen opettaja kertoo olevansa huolissaan myös vanhempien uupumisesta.
– Lokakuussa julkaistu Lastensuojelun keskusliiton selvitys kertoo karua tarinaa siitä, kuinka vanhemmuuden tukeminen Suomessa on mennyt metsään: 44 prosenttia vanhemmista on käyttänyt kasvatuskeinona fyysistä tai henkistä kuritusta, hän siteeraa.
– Pieni lapsi voi viettää suurimman osan hereilläoloajastaan varhaiskasvatuksessa. Turvattomat päivät varhaiskasvatusyksikössä muodostavat kasvavien ihmisten lapsuuden.
Vanhempien oman väsymyksen ja avun saannin niukkuuden vuoksi myönteinen vuorovaikutus voi jäädä kotonakin vähäiseksi.
– Päiviä värittävät uupuneet aikuiset, vaihtuvat ihmiskontaktit ja levoton ympäristö.
Opettajan mielestä koulutusmäärien kasvattaminen ja koulutustason nostaminen varhaiskasvatuksessa ovat hienoja tavoitteita, mutta eivät sellaisenaan riitä.
– Koulutuspaikat kuitenkin kumisevat tyhjyyttään ja opettajan paikat jäävät täyttämättä, jollei selkeintä tietä asioiden korjaamiseksi oteta käyttöön. Raha on se, joka tässäkin tapauksessa ratkaisee. Ei henkilöstöä saa pysymään pelkästään sydämen kutsumuksella, vaikka sekin on tärkeää.
HS: Päiväkodin varajohtajaa epäillään lapsen pahoinpitelystä Helsingissä