Elämänmuutos: Maaseudun rauha veti bloggaajaa puoleensa.
Punainen noin kymmenvuotias hirsitalo seisoo komeana pihan keskellä Porvoon saaristossa lyhyen kävelymatkan päässä merenrannasta.
Sitä on nyt kohta vuoden verran asuttanut bloggaaja ja somevaikuttaja Henriikka Reinman, 30, puolisonsa kanssa. Keväällä perheeseen syntyi lapsi.
Reinmanin muuttoa Helsingin kantakaupungista maaseudulle Porvoon saaristoon on seurannut hänen kymmenet tuhannet Aamukahvilla-blogin lukijat sekä yli 37 400 seuraajaa Instagramissa.
Reinman aloitti vuonna 2020 Aamukahvilla-nimisen podcastin, jonka inserttijaksossa kuvailee itseään urbaaniksi citykaniksi joka haaveilee maaseutuasumisesta, mutta vasta pohtii, voisiko se olla mahdollista.
– Nyt on kaukana se ajatus, että ajattelisin itseäni urbaanina citykanina. On tapahtunut nopea identiteetin muutos, hän kertoo.
Ennen Porvooseen muuttoaan Reinman asui lähes kymmenen vuotta Helsingissä, joista viimeiset viisi vuotta kantakaupungissa.
Ei tehnyt mieli tulla takaisin kaupunkiin.
– Elin sellaista reissuelämää. Matkustin paljon kaukomailla. Sitten ymmärsin, ettei tämä ole kestävä tapa elää ja totaalistoppasin lentämisen kanssa. Pohdin, mitä todellisuudessa haluan.
Samoihin aikoihin vuonna 2018 Reinman päätti lähteä eräopaskouluun Tammelaan ja kävi enää vain viikonloppuisin Helsingissä.
– Asuin viikot keskellä metsää kommuunissa muiden opiskelijoiden kanssa. Aloin huomata, ettei tehnyt mieli tulla takaisin kaupunkiin. Kun tulin bussilla Kamppiin, näin, miten hektistä siellä on, ja ymmärsin, miten paljon se minua kuormittaa, Reinman sanoo.
Hän painottaa, ettei halua luoda vastakkainasettelua kaupungin ja maaseudun välille. Hän edelleen mielellään vierailee Helsingissä, mutta jokin maaseudun rauhassa veti puoleensa.
– Minulla on seesteisempi olo täällä. Naapuriapu on yllättänyt positiivisesti. Meidät on otettu hyvin vastaan. Kaikki naapurit ovat olleet apuna, ja yksi toi meille jopa kalastamiaan ahvenia kotiovelle. Olemme myös itse tarjonneet apuamme muille, Reinman kertoo.
Reinman oli pohtinut sitä, onko maaseudulla yksinäistä. Toisaalta kaikki hänen ystävänsä ovat nyt automatkan päässä. Samoin kaikki palvelut.
– Ehdottomasti nihkein puoli on, että joutuu käyttämään omaa autoaan paljon. Pyöräreitit tänne saaristoon eivät ole sellaisia, että uskaltaisi laittaa vauvaa perävaunuun ja lähteä ajelemaan etenkään pimeällä, Reinman sanoo.
Reinman alkoi katsella puolisonsa kanssa omakotitaloa viime vuonna. Kohteena oli Helsinki-Kouvola-akseli niin, että sekä Helsinkiin että Kouvolaan on siedettävä matka.
Kouvolasta kotoisin olevalla Reinmanilla on sukua siellä ja pari kertaa viikossa hän suuntaa Helsinkiin töiden ja ystävien vuoksi.
Porvoo oli sopivan matkan päästä kummastakin.
– Kävimme katsomassa täällä Porvoon saaristossa yhtä kohdetta viime vuonna kesällä ja silloin ihastuimme saariston menoon ja Porvooseen ylipäätään. Täällä ei tarvitse kaupungistakaan luopua, koska vieressä on elävä ja todella kiva kaupunki, Reinman kehuu.
Korona-aika aiheutti sen, että moni muukin oli päättänyt toteuttaa haaveensa maaseutuasumisesta.
– Huomasin, että todella moni minun seuraajani etsi kotia samoilla kriteereillä, mitä mekin. Välillä harmittelin, että olisi pitänyt olla liikenteessä hieman aikaisemmin, kun tämä oli ollut haaveenani jo ennen koronaa.
Lopulta sopiva koti löytyi.
– Sanoin puolisolleni jo matkalla näyttöön, että tämä taitaa olla meidän koti. Se oli täydellinen meille.
Muutos kaupunkielämään on ollut valtaisia. He ostivat moottoriveneen ja kesäksi vuokrasivat venepaikan Porvoon keskustasta. Näin asioimaan keskustaan pääsi myös vesiteitse.
Pihamaalta löytyy kasvihuone, joka on täynnä viinirypäleköynnöksiä ja monta istutuslaatikkoa, joissa kasvaa muun muassa porkkanaa ja punajuurta.
– Olimme kesällä pakastaneet ison määrän puutarhan antimia ja tarkoituksena oli selvitä osin niillä talven yli. Sitten pakastin suli, ja jouduimme tekemään niistä mehua ja muuta.
Ensi kesänä sitten uusi yritys, nyt voi keskittyä taas kodin pintaremonttiin.