Yli 130 vuotta toiminut vanhusten palvelutalo lopetti Koillis-Helsingissä – arvorakennuksille etsitään nyt uutta käyttöä

Vanhustenhoito: Idyllisessä miljöössä sijaitseville rakennuksille pohditaan nyt uutta käyttöä.

Yli 130 vuotta Siltamäessä toiminut vanhusten palvelutalo on sulkenut ovensa. Viimeiset 26 asukasta muuttivat pois tämän viikon maanantaina.

Asukkaiden käytössä on ollut muun muassa idyllinen, 1885 valmistunut puinen päärakennus. Laajennus, eli uusi talo valmistui pihapiiriin 2014.

Paikkoja on ollut yhteensä 49. Osa muutti pois jo aikaisemmin, ja loput tällä viikolla Kustaankartanoon. Kaupunki järjesti kaikille asukkaille uudet hoivapaikat.

Miksi palvelutalo lopetetaan? Kustaankartanon seniorikeskuksen ja Siltamäen palvelutalon johtaja Tarja Sainio korostaa, että lähtökohtana ei suinkaan ollut pienen kodinomaisen yksikön siirto osaksi suurempaa "laitosta".

– Olen itse ollut johtajana neljä vuotta, mutta tiedän, että ainakin kymmenen vuoden ajan on selvitetty, miten Siltamäen vanhimpia rakennuksia olisi mahdollista korjata vastaamaan nykypäivän tarpeita ja millainen olisi kustannusarvio.

Sainion mukaan on tullut todettua, että vanhojen rakennusten korjaaminen ei ole järkevää. Myös niiden suojelustatus vaikuttaa siihen, että niitä ei saada remontoitua nykyajan hoivapalveluilta vaadittavalle tasolle.

Uusin kaksikerroksinen talo puolestaan sisältää vain parikymmentä paikkaa, joten sitä ei Sainion mukaan kannattaisi jättää "yksinäiseksi satellitiksi" alueelle.

Palvelutalossa on ollut asuntoja päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Asukkaiden keski-ikä on ollut noin 70 vuotta. Sainio kertoo, että asukkaiden toimintakyky on keskimäärin parempi kuin Kustaankartanossa asuvien, joten siltamäkeläisseniorit jatkavat omana yksikkönään myös siellä.

Onko tulevaisuuden vanhustenhoito aina joko kotona asumista tai iso laitosympäristö? Onko välimuodoille tilaa?

– Siltamäki on ollut ihana miljöö, Sainio myöntää.

– Ja ei, en näe että tulevaisuus olisi isoja laitoksia.

Hän korostaa, että myös isoissa seniorikeskuksissa kiinnitetään erityistä huomiota kauniiseen sisustukseen ja kodinomaisuuteen. Yksiköt voivat olla pieniä osana suurempaa kokonaisuutta, ja siihen kiinnitetään huomiota esimerkiksi uudisrakentamisessa.

– Kustaankartano on valmistunut 1954, mikä tietysti osaltaan luo puitteet toiminnalle, mutta siellä ympäristö on myös varsin viehättävä, toteaa Sainio Oulunkylässä sijaitsevasta vanhustenkeskuksesta.

Siltamäen rakennukset jäävät toistaiseksi tyhjilleen. Sosiaali- ja terveystoimella ei niille ole enää käyttöä. Kaupunki selvittelee muita käyttömahdollisuuksia.

– Jatko on sitten tilahallinnon päätettävissä oleva asia.

Historia

Helsingin maalaiskunta päätti 1889 perustaa köyhäintalon silloiseen Helsingin pitäjään Siltamäkeen.

Taloon koottiin sellaiset köyhät, raajarikkoiset, orvot, mielisairaat ja vanhukset, jotka olivat kunnan vastuulla ja tarvitsivat laitosmuotoista hoitoa.

Karja- ja maatalous antoivat runsaasti työmahdollisuuksia huollettaville ja tasapainottivat laitoksen taloutta ja vähensivät kunnan köyhäinhoitomenoja.

Kunnalliskoti, lastenkoti ja mielisairasosasto saivat rinnalleen myös työlaitoksen 1920-luvulla muutamaksi vuodeksi.

Helsingin sosiaalivirastolle palvelutalo siirtyi 80-luvulla.

Vuonna 2013 Siltamäen palvelutalo siirtyi Kustaankartanon monipuolisen palvelukeskuksen alaisuuteen.

Palvelutalon 130-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 2019, juhlissa esiintyi Paula Koivuniemi.

Lähde: Kaupungin soten verkkosivut.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut