Merimiehenkatu on pitkä katu. Liiketilapainotteisen kadun loppupäässä tulee kohdalle ruusuristein varustettu ovipari ilman näyteikkunaa. Rööperin Lehti pääsi kurkistamaan noiden ovien taakse.
Tiloissa on toiminut esimerkiksi elokuvateatteri ja Yleisradio. Nykyään siellä etsitään totuuden ydintä. Merimiehenkatu 31:n kellaritiloissa on vuodesta 1982 vaikuttanut Ruusu-Risti -niminen järjestö. Johtaja Jarmo Anttila on ollut jäsenenä 50 vuotta ja järjestön johtajana 31 vuotta.
Suomessa ruusuristiläisiä on 250, joista satakunta Helsingissä. Temppeleitä on Helsingin lisäksi Siilijärvellä ja Jyväskylässä. Jäsenet tunnustavat ohjelman mukaisesti ”kaikkien ihmisten veljeyden katsomatta rotuun, ihonväriin, kansallisuuteen, uskontunnustukseen, yhteiskunnalliseen asemaan, sukupuoleen tai muihin ulkonaisiin rajoituksiin, osoittavat mitä suurinta suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä sekä pitävät totuutta korkeampana kaikkia uskontoja”.
– Käytännössä totuuden etsintä on henkilökohtaista eettistä itsekasvatusta. Ihmisen on pyrittävä eettisesti kasvattamaan itseään, Anttila sanoo.
Ruusu-Risti kuuluu ohjelmansa nojalla 1800-luvun lopulla käynnistyneeseen teosofiseen liikkeeseen. Järjestön sisäinen työ eli looshityö toimii henkisen kasvun kouluna Pekka Ervastin ohjeiden mukaisesti. Suomen teosofisen seuran pj:na toiminut Ervast erosi kannattajineen seurasta 1920 ja he perustivat Ruusu-Ristin.
– Olemme pieni aatteellinen yhdistys, joka pyrkii ylläpitämään teosofista sanomaa. Innostukseni teosofiaan lähti karman ja jälleensyntymisopin löytämisestä, minkä jälkeen aloin lukea teosofista kirjallisuutta.
Teosofiasta olivat aikanaan kiinnostuneet esimerkiksi Oskar Merikanto, Erkki Melartin ja Eino Leino. Ruusu-Ristin nimi viittaa 1600-luvulla julki tulleeseen Keski- Euroopassa vaikuttaneeseen rosenkreutsilaiseen liikkeeseen, joka ei hyväksynyt katolisen kirkon ja Paavin valtaa. Siksi heitä saatettiin vainota ja jopa polttaa harhaoppisina.
– Keskeisiä opetuksia ovat ihmiskunnan veljeys ja elämä kouluna, jossa olemme jälleensyntyvinä minuuksina karman eli syyn ja seurauksen lain ollessa suuri oppimestari. Saamme niittää, mitä olemme kylväneet, kuten Jeesus sanoi Vuorisaarnassa, joka on ruusuristiläisen itsekasvatuksen ydinopetus, Anttila sanoo.
Kellarissa on myös kirjasto ja temppeli. Kirjahyllyissä on kirjallisuuden lisäksi järjestön historiaan liittyvien henkilöiden tauluja.
Temppeli toimii luento- ja kokoustilana. Sunnuntaisin pidetään avoimia tilaisuuksia. Tilassa yhdistyvät egyptiläinen estetiikka ja kalevalainen mystiikka. Sekä miehet että naiset toivotetaan tervetulleiksi.
Temppelin päädyssä on Ervastin aikaisen ruusuristiläisen Emil Halosen Kristus-veistos. Vastapäätä oleva reliefi esittää lootusta. Egyptiin viittaavat isojen pylväiden kapiteelit.