Onko pääkaupungin salibandy kriisissä? MM-joukkueesseen nimettiin vain yksi helsinkiläinen varapelaaja: mestarivalmentaja ottaisi mallia jääkiekosta

Salibandy: MM-joukkueeseen nimettiin vain yksi helsinkiläinen.

Jani Kukkola kertoi alkusyksystä, että hän haluaa lopettaa maajoukkueuransa kotikisoihin. Tällä hetkellä hän kuuluu joukkueen varapelaajiin. Arkistokuva. Jari Kostiainen

Jari Kostiainen

Perjantaina 3. joulukuuta alkavissa salibandyn MM-kotikisoissa ei näillä näkymin pelaa yhtään helsinkiläistä pelaajaa. Varapelaajana Helsinkiä edustaa EräViikinkien Jani Kukkola.

Salibandyvaltikka on siirtynyt tiukasti Tampereelle, jossa Classicista on nimetty 11 pelaajaa kisoihin.

Kai Ahlstedt luotsasi aikanaan HIFK:n Suomen mestariksi kauden 1999–2000 päätteeksi. Kokeneella salibandymiehellä on selkeä näkemys helsinkiläisen salibandyn alavireisyyteen.

– Meillä on pelaaja- ja seuratoiminta mennyt repaleiseksi. Pelaajan kannattaa lähteä muualle. Pienemmillä paikkakunnilla seuratoiminta on yhtenäisempää, olosuhteet ovat paremmat ja myös palkkaa saa enemmän, Ahlstedt summaa.

EräViikinkien edeltäjällä SSV:llä on kautta aikain eniten Suomen mestaruuksia, 11.

SSV:n menestyksen luoja ja nykyisen EräViikinkien manageri Kurt Westerlund ajattelee asiasta toisin.

– Ennen minun ja HIFK:n managerin välillä oli värikästä kilpailua pelaajista. Mielestäni seuroissa ei tällä hetkellä ole eripuraa. Osa tekee jopa yhteistyötä keskenään, Westerlund kuittaa.

Westerlundin mukaan Helsingissä on pelaajapula.

– Jaan pelaajat kolmeen ryhmään: nuoret, nousevat tähdet ja kokeneet pelaajat. Helsingistä puuttuu tällä hetkellä nousevia tähtipelaajia, Westerlund sanailee.

Olosuhteet eivät myöskään saa kiitosta. Ahlstedtin mukaan kunnollinen kilpa-areena pitäisi saada pystyyn.

– Se päivä, jolloin Helsinki saa oman kunnon kilpa-areenan, lähestyy joka päivä. Vantaan Energia -areena on hyvä, mutta se on väärässä kaupungissa, manageri tietää.

Ahlstedt ei halua pelkästään räksyttää, hänellä on ajatus miten asiat voisivat muuttua.

– Tarvitaan samanlainen foorumi, mitä Erkka Westerlund teki jääkiekon puolella kymmenkunta vuotta sitten. Kootaan vanha kerma kokoon; niin pelaajia, seurajohtajia kuin muita toimijoita, joilla sydän sykkii lajille. Tämän tuloksena syntyisi selvä visio stadilaiselle salibandylle. Liittoa tähän ei tarvitse kutsua, Ahlstedt täräyttää tuttuun sanavalmiiseen tyyliinsä.

– Salibandyvaltikan painopiste on tällä hetkellä pitkälti Tampereella. Noste on aina jossain, mutta uskon sen palaavaan jonkin ajan päästä takaisin Helsinkiin, Westerlund valaa luottamusta stadilaiseen salibandyyn.

Suomen ensimmäinen salibandymestaruus ratkaistiin kaudella 1986–1987, historian ensimmäisen mestaruuden voitti tamperelainen Manse United. Toiseksi tuli S.C. Dalmac Helsingistä.

Ensimmäisen Suomen mestaruuden S.C. Dalmac voitti kaksi kautta myöhemmin kaudella 1988–1989. Seuraavana kautena joukkue uusi mestaruuden.

S.C. Dalmacin kuuluisimpia pelaajia olivat nykyisellään salibandykeskuksia rakentavat Heikki Vienola ja Jarmo Perttilä, jotka olivat mukana ensimmäisistä peleistä lähtien.

Kaikkiaan helsinkiläiset seurat ovat voittaneet salibandymestaruuksia 35. sarjakauden aikana peräti 15 kertaa. SSV:n ja S.C. Dalmacin lisäksi mestaruuksia Helsingistä ovat voittaneet HIFK ja Viikingit.

Muita mitalisijoja on 25. Viimeinen helsinkiläinen mitali on kaudelta 2016–2017, kun EräViikingit sijoittui toiseksi.

Kotikisat

Kahdessa paikassa

Suomen kanssa samassa Helsingin jäähallin alkulohkossa pelaavat Ruotsi, Tanska ja Latvia. Perjantaina 3.12., pelataan Tanskaa vastaan, lauantaina vastassa on Ruotsi ja sunnuntaina Latvia.

Alkulohkosta jatkoon pääsee kaksi parasta joukkuetta. Ennakkoon vahvimmat jatkoon menijät ovat Suomi ja Ruotsi. Puolivälierät alkavat 8.12. Finaali pelataan Hartwall-areenalla 11.12.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut