Oletko unelmoinut New Yorkissa asumisesta? Tämä helsinkiläinen kadunpätkä on kuin suoraan Manhattanilta – Suunnitelma valmistui 1915, mutta vain pieni osa toteutui

Arkkitehtuuri: Manhattan, Notting Hill vai Munkkiniemi?

Hollantilaisentien townhouset ovat osa Eliel Saarisen 1915 valmistunutta Munkkiniemi-Haaga -rakennussuunnitelmaa, johon sisältyi myös useita englantilaistyyppisiä rivitaloja. Niistä toteutui vain neljä nykyisen Hollantilaisentien parillisella puolella olevaa taloa. Sittemmin taloriviä on myöhempinä vuosina jatkettu, Wuori kertoo. Laura Heino

Laura Heino

Carrie Bradshaw ( Sarah Jessica Parker) istumassa manhattanilaisasuntonsa ulkoportailla. Kirjakauppias William Thacker lontoolaiskorttelissa ( Hugh Grant). Joulun ajan elokuvat, joissa manhattanilais- ja brooklyniläiskotien rapun kaiteiseen on kierretty paksua joulukranssia, lunta leijailee hiljalleen.

Townhouset (suomeksi ”kaupunkirivitalot”) ovat tuttuja klassisista New Yorkiin ja Iso-Britanniaan sijoittuvista elokuva- ja televisiokohtauksista. Samankaltaiseen tunnelmaan voi päästä Suomessakin.

Townhouset ovat toisiinsa kiinni rakennettuja asuintaloja, joista uusimpia on Suomessa toteutettu hieman modernimmalla arkkitehtuurilla. Helsingissä moderneja townhouseja on ainakin Kalasatamassa ja Alppikylässä.

Newyorkilais- ja lontoolaistunnelmiin itsensä voi kuvitella Hollantilaisentiellä Munkkiniemessä. Carrie Bradshaw ei kipittele tyllihameessa ulkorappusia alas, turistit eivät parveile ikuistamassa itseään rappujen pielessä eikä Hugh Grant juokse vastaan kadulla.

Lakitieteen lisensiaatti, Munkinseutu ry:n jäsen Erkki Wuori valottaa Hollantilaisentie 12-20 sijaitsevien townhousien historiaa.

– Eliel Saarisen Munkkiniemi-Haaga -rakennussuunnitelma valmistui 1915. Sen tilasi maanmyyntiyhtiö Stenius Ab, joka vuonna 1910 osti kenraali George Ramsayltä pääosan Munkkiniemen kartanosta. Suunnitelmaan sisältyi myös useita englantilaistyyppisiä rivitaloja. Niistä toteutui vain neljä taloa nykyisen Hollantilaisentien parillisella puolella. Ne rakennetiin vuosina 1919–1920. Sittemmin taloriviä on myöhempinä vuosina jatkettu. Onneksi niiden harjakorkeus noudattaa vanhaa linjaa. Kattojakin peittävät vanhan tyylin tiilet.

Kahden kerroksen melko kapea talo oli sokkeloinen, mutta myös viehättävä ja kodikas.

Taloista yhdessä on silloinen nuori oikeustieteilijä itse päässyt vierailemaan.

– Olen käynyt talossa numero 16. Siinä asui Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Ilmari Caselius, opettajani yliopistolla. Hänen toinen vaimonsa Hilkka oli isäni serkku, Wuori kertoo.

Kyseisellä talolla on paikkansa tuon ajan oikeustieteen opiskelijoiden mielissä.

– Kahden kerroksen melko kapea talo oli sokkeloinen, mutta myös viehättävä ja kodikas. Talon isännän työhuone oli ensimmäisessä kerroksessa. Siellä on istunut suuri joukko juristiopiskelijoita, jotka suorittivat siviilioikeuden tentin suullista osaa. Professori Caselius oli kiinnostunut myös alueen rakentamisesta ja muista kunnallispoliittisista asioista, Wuori jatkaa.

Lakitieteen lisensiaatti, Munkinseutu ry:n jäsen Erkki Wuori on perehtynyt Hollantilaisentien historiaan. Laajalahdentien risteyksessä sijaitsevalla, pian asuinkäyttöön muuttuvalla Vanhalla Kadettikoululla on monimuotoinen historia. Laura Heino

Wuori kertoo, että ennen vuoden 1946 suurta alueliitosta Munkkiniemi oli vuonna 1915 perustettu itsehallinnollinen yhdyskunta Huopalahden kunnan sisällä. Vastaava yhdyskunta oli myös Lauttasaari.

– Viides Saarisen suunnittelema rakennus on Hollantilaisentien ja Laajalahdentien risteyksessä oleva muhkea talo. Se suunniteltiin korkeatasoisia täysihoitopalveluja tarjoavaksi pensionaatiksi. Toiminta ei kuitenkaan kannattanut. Valtio osti sen 1924 Kadettikoulun uudeksi sijoituspaikaksi. Koulu toimi Munkkiniemessä vuoteen 1940, jolloin se siirtyi Santahaminaan. Erinäisten välivaiheiden jälkeen valtio myi talon yritykselle, joka nyt muuntaa talon asuinkäyttöön, Wuori sanoo.

Hollantilaisentie ei aina ole ollut Hollantilaisentie. Saarisen suunnitelmissa oli linnamainen rakennus kadun päähän, jossa nykyään oleva talo on tullut tutuksi korkean tason valtiovierailijoille.

–Hollantilaisentie viittaa hollantilaistaustaiseen Mattheiszen-sukuun, joka hallitsi Munkkiniemen kartanoa 1700-luvun lopulla. Kadun alkuperäinen nimi oli Linnalle Till Borgen, sittemmin Linnatie. Saarinen nimittäin suunnitteli kadun päässä oleville kallioille linnamaista rakennusta, Kalevalataloa. Nyt paikalla on Valtion vierastalo vuodelta 1982. Sen suunnitteli Einari Teräsvirta, Wuori päättää.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut