Sörnäistentunneli läpäisi valtuuston – keskustelussa vaadittiin jopa Hämeentien palauttamista henkilöautoille

Sörnäinen ja Kalasataman alue on rakennettu tiiviisti ja katukuilut varsinkin Redin ympäristössä ovat ahtaita. Päivi Tuovinen
Jukka Hämäläinen

Jukka Hämäläinen

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Sörnäistentunnelin hankesuunnitelman äänestyksen jälkeen. Päätös syntyi äänin 48–37.

Tunnelin kannalle asettuivat kokoomuksen, perussuomalaisten, liike nytin ja kristillisdemokraattien ryhmät. Vastaan äänestivät yhtenäisinä vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan valtuustoryhmät.

Sdp:n valtuutetut jakautuivat lähes kahtia, kun kahdeksan valtuutettua kannatti tunnelia ja viisi vastusti. Myös RKP:n valtuutetuista yksi äänesti vastaan.

Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien yhdistävä 1,6 kilometrin mittainen tunneli toteutetaan vaiheittain. Pohjoista betonitunnelia ja suuaukkoa ryhdytään rakentamaan jo ensi vuonna Kalasatamasta Pasilaan johtavan raitiotiehankkeen yhteydessä. Ensimmäisen vaiheen työt jatkuvat vuoteen 2024.

Sörnäistentunnelin loppuosan rakentamiselle on esitetty rahoutus vuodesta 2028 alkaen.

Tunnelin ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa. Koko hankkeen kustannusarvio on 180 miljoonaa euroa.

Äänestystä edelsi pitkä keskustelu, jossa tunnelin puoltajat tähdensivät, että tunneli on välttämätön Kalasataman tuleville 30 000 asukkaalle ja 10 000 työpaikalle. Sen katsottiin myös helpottavan Kalasataman–Pasilan raitiotien rakentamista ja viihtyisämpien kävely- ja pyöräilyolojen luomista.

Vastustajat vetosivat tunnelin autoilua lisäävään vaikutukseen, mikä lisäisi myös päästöjä, joista pitäisi päästä eroon. Vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutetut näkivät, että tunneli haittaisi enemmän kevyttä liikennettä kuin helpottaisi. Tätä perusteltiin rantaväylille tulevilla pitkillä rampeilla, jotka katkaisisivat poikittaisen kävelyn ja pyöräilyn.

Myös tunnelin hinta muodostui vihervasemmistolle kynnykseksi.

– Tunnelin suurin ongelma on sen kalleus verrattuna vähäisiin hyötyihin, vihreiden Tuomas Rantanen totesi.

Puoluetoveri Hannu Oskala komppasi: – Eniten minua ärsyttävät pysyvät käyttökulut kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

Ehkä erikoisimman ratkaisun esitti kalleutta säikähtänyt kristillisdemokraattien Mika Ebeling.

– Halvemmat mahdollisuudet tulisi katsoa ensin. Teen palautusesityksen Hämeentien avaamisesta autoliikenteelle.

Lopullisessa äänestyksessä Ebeling kannatti tunnelia.

Painokkain perustelu asian palauttamiselle uuteen valmisteluun oli se, ettei valmistelussa ollut tutkittu perusteellisesti tunnelitonta vaihtoehtoa.

– Kun tunnelitonta vaihtoehtoa ei ole valmisteltu, olen hyödyntänyt ystävääni, arkkitehtia, joka on tehnyt liikennesuunnitelmia viranomaisille. Hänen arvionsa mukaan tunneli on tarpeeton, demarien valtuutettu, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoi.

Tähän kokoomuksen Risto Rautava sanoi uskovansa "enemmän kaupungin suunnittelijoita kuin harrastelijoita":

– Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupäällikö totesi ettei Harakan esittämässä suunnitelmassa ole mitään uutta, Rautava lisäsi.

Kokoomuksen Matias Pajula muistutti, että tunnelisuunnitelma on valmisteltu virkavastuulla.

– Liikenne- ja katusuunnittelusta vastaava päällikkö on todennut, ettei liikennettä voida kehittää suunnitellusti ilman tunnelia.

Kokoomuksen valtuutetut Juha Hakola ja Otto Meri kertoivat autoilevansa säännöllisesti kyseisellä seudulla. Liikenne on heidän mielestään nykyisellään hankalaa. Pääväylät eivät kulje luontevasti, ja siihen Sörnäistentunneli toisi parannuksen.

Keskustelu oli kokonaisuutena pitkälti juupas–eipäs-väittelyä muutamien harvojen valtuutettujen ollessa vielä epävarmoja kannastaan tai ymmärtäen molempia puolia.

– Tämä keskustelu on vaikea. Liikennekeskustelut ovat olleet sitä valtuustossa aina. En pidä autotunneleita ilmestyskirjan petona, mutta kokoomuslaiset voisivat ymmärtää sen, ettei liikenteen sujuvuus lisäänny väyliä rakentamalla vaan siirtää ruuhkia toiseen paikkaan, Osmo Soininvaara opetti.

Hänen mielestään tunnelin autoilua lisäävää vaikutusta voitaisiin hillitä ruuhkamaksuilla.

Kokoomuksen Sirpa Asko-Seljavaara ei uskonut, että tunneli lisäisi autoliikennettä.

– Ei sinne tunneliin sen enempää autoja tulisi kuin alueella muutenkaan liikkuu. Jostain muualta Suomestako tunneli ne sinne imisi?

(Uutista päivitetty 24.11.2021 kello 22:24 ja otsikkoa korjattu 25.11.kello 00:40)

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut