Koronapotilaiden paine Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) sairaaloissa on hieman hellittänyt, kertoo vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä.
– Viikonloppuna tehohoidossa oli piikki, mutta nyt neljän viiden päivän aikana tilanne ei ole oleellisesti pahentunut. Oli pitkään tasaista nousua, mutta nyt näyttää olevan muutaman päivän hengähdystauko.
Hänen mukaansa kyse lienee satunnaisvaihtelusta.
Tiistaiaamuna vuodeosastolla oli hoidossa 34 koronapotilasta, tehohoidossa 16.
– 16–21 tehohoitopotilasta pystymme rullaamaan olemassa olevilla järjestelyillä.
Hus on aiemmin kertonut, että jos koronapotilaita on teholla enemmän kuin 15, sairaaloiden muusta toiminnasta joudutaan tinkimään.
Kaikki tehohoitoa tarvitsevat koronapotilaat pystytään hoitamaan nyt ja myös tulevaisuudessa, Jari Petäjä vakuuttaa, sillä he ovat etusijalla.
– Tämä ei johdu siitä, että koronaa tautina jotenkin suosittaisiin, vaan kun tehohoidon saatavuutta joudutaan säännöstelemään, arvion ensisijainen peruste on, kuka potilas hyötyy tehohoidosta eniten. Ja koronapotilaat saavat tehohoidosta erittäin paljon hyötyä. He pääsääntöisesti selviävät, jos saavat tehohoitoa. Kärsivä potilasjoukko ovat ne, joilla on mikä tahansa muu sairaus kuin korona.
Jos Hus-alueelle tulisi suuronnettomuus, mahtuisivatko kaikki tarvitsevat potilaat teholle?
– Riippuu katastrofin asteesta. On selvää, että koronapotilaiden alla oleva tehohoitoresurssi on pois muiden potilaiden saatavilla olevasta resurssista. Koronan pitkäaikainen tehohoitopaine vähentää ja haittaa kaikkien yliopistosairaaloiden katastrofivalmiutta, Petäjä sanoo.
Hän kuitenkin haluaa rauhoittaa kansalaisia: pääosin kenenkään ei tarvitse pelätä, että ei onnettomuuden tai äkillisen sairauskohtauksen saaneena pääsisi tarvitsemaansa tehohoitoon.
– Kyllä meillä on Suomessa venymiskykyä isosti olemassa. Mutta venymiskyky tehdään leikkauspotilaiden leikkaamatta jättämällä.
Erittäin suuri osuus tehohoitopotilaista on suurista leikkauksista toipuvia, Jari Petäjä toteaa.
– Tapa, jolla pystymme luomaan vapaata tehohoitokapasiteettia, on jättää ihmisiä hoitamatta tehokuntoon. Eli jättämällä heitä leikkaamatta.
Koronakoordinaatioryhmän maanantaisessa tiedotteessa kerrottiin, että Husissa joudutaan joka päivä siirtämään leikkauksia koronapotilaiden hoitamiseksi. Jari Petäjän mukaan on vaikea arvioida, mikä on täsmällisesti sanottuna koronan aiheuttamaa.
– Jokainen teholle tuleva koronapotilas, viipyy siellä keskimäärin 10–11 vuorokautta. Keskimääräinen leikkauspotilas, joka tarvitsee tehohoitoa, viipyy 1–4 vuorokautta. Tämä tarkoittaa, että jokainen koronapotilas tulee teholla oloaikanaan estämään 3–4 leikkauspotilaan leikkaamisen, Petäjä kuitenkin sanoo.
Koronapotilaiden tieltä siirretään pääosin sydänleikkauksia.
– Sydänleikkausten siirtäminen on isoimmista potilasryhmistä helpointa, mutta kyllä sinne tulee kaikkea muutakin, Petäjä sanoo.
– Jokainen tauti pitää hoitaa ajallaan. Tilanteen pitkittyessä hoitojen siirtäminen on koko ajan vakavoituva ongelma.
Koronapandemia on riivannut maailmaan kohta kaksi vuotta. Moni ihmettelee, miksi Suomessa ei vieläkään ole enempää tehohoitokapasiteettia. Petäjän mukaan tämä johtuu rahoituksen puutteesta ja siitä, että teho-osastoille ei yksinkertaisesti ole helppo saada hoitajia.
– Kysymys on osittain vanhentunut. Hushan ryhtyi omaehtoisesti lisäämään, rakentamaan lisää tehohoitokapasiteettia. Olemme ohjanneet uusia vakansseja tehohoitoon juuri koronan rasitteen vuoksi. Polku on kuitenkin pitkä ja epävarma.
Petäjän mukaan uusia hoitajia rekrytoidaan koko ajan, mutta koulutus vie aikaa. Hän kertoo, että tehohoidon lisäämisen tiellä on nimenomaan henkilökunnan puute, sillä hengityskoneita on suomalaisissa sairaaloissa yllin kyllin.