– Voitaisiinko nyt yhdessä sopia, että Helsingissä aletaan noudattamaan punaisia liikennevaloja ja STOP-merkkiä?
Näin kirjoitti ylikomisario, Helsingin liikennevalvontatoiminnon johtaja Dennis Pasterstein pari päivää sitten Twitterissä. Hän pöyristyi, kun Mäkelänkadun urheiluhallin risteystä valvoneet partiot näkivät noin tunnin aikana yli 10 ajoneuvon ajavan päin punaista.
– Siis n. 5 minuutin välein! Pahimmassa jalankulkija jo astumassa suojatielle, Pasterstein jatkoi.
Poliisit valvoivat risteystä noin kello 15–16. Kymmenestä punaisia päin ajaneista yksi jatkoi matkaansa päiväsakon kanssa ja viisi liikennevirhemaksun kanssa.
– Siinä kävi niin kuin usein käy, että niin sanotusti meni kirjoituspää tukkoon, Pasterstein kertoo puhelimitse.
Tämä tarkoittaa, että sakkoja ei ehditty kirjoittaa niin paljon kuin olisi voitu. Tämän vuoksi poliisi jätti pysäyttämättä ne, jotka ajoivat päin punaisia alle kaksi metriä.
Pasterstein yllättyi, että punaisia päin ajaneita oli näin paljon.
Sakon ja lievemmän liikennevirhemaksun ero lasketaan metreissä, Dennis Pasterstein kertoo. Tarkemmin sanoen raja kulkee 12 metrissä. Poliisi mittaa ja tarvittaessa merkitseekin etäisyyden valoista ennen valvontaa.
– Jos (punaisia päin ajava) ajoneuvo on enintään 12 metrin päässä, kun valo vaihtuu punaiseksi, lähtökohtaisesti käytetään liikennevirhemaksua. Jos ajoneuvo on kauempana, käytetään lähtökohtaisesti päiväsakkoa. Toki aina voi kirjoittaa sakon myös alle 12 metristä, jos siinä on tekijöitä, joiden vuoksi katsotaan, että se on liikenneturvallisuuden vaarantaminen.
Tällaisiin tekijöihin kuuluu esimerkiksi ylinopeus.
Poliisi on Helsingissä kiinnittänyt viime aikoina tavallista enemmän huomiota punavalojen ja stop-merkkien noudattamiseen, Pasterstein kertoo. Esimerkiksi Mäkelänkadulla partio on istunut useaankin kertaan. Pasterstein toteaa, että valvonnassa tärkeää on toistuvuus: kun poliisi näkyy samassa risteyksessä useaan kertaan, liikennesääntöjen noudattaminen paranee.
Mäkelänkatu on yksi niistä kaduista, joiden valvontaa kaupunkilaiset poliisilta usein pyytävät. Usein valvontaa toivotaan myös esimerkiksi Meckelininkadulle ja Hietaniemen torin tienoille.
– Ihmiset kokevat turvattomuutta, kun näkevät, että kuljettajat ajavat päin punaista. Ja se harmittaa muita kulkijoita.
Pastersteinin mukaan yleisöltä tulee paljon toiveita, että poliisit valvoisivat jotain tiettyä risteystä. Näihin tartutaan, hän vakuuttaa, ja jos toivoja on laittanut mukaan yhteystietonsa, hänelle myös vastataan. Miksi ette valvo enemmän?
– Kyllä valvomme. Tietysti resurssit ovat ne, jotka meille on annettu, ja pyrimme käyttämään ne tehokkaasti.
Pastersteinin mukaan punaisia päin ajetaan erityisesti ruuhka-aikaan, kun yritetään ehtiä vielä risteyksestä. Laajemmasta näkökulmasta tämä logiikka kuitenkin ontuu.
– Jos ajettaisiin vähemmän päin punaista, risteävän liikenteen turva-ajat voisivat olla lyhyemmät, jolloin liikenne sujuvoituisi. Jos kukaan ei ajaisi päin punaisia, risteävä liikenne voisi lähteä välittömästi valon vaihduttua. Siihen on kuitenkin pitkä matka.
Huomasitko? Tämän vuoksi peltipoliisit eivät nyt räpsy Kehä I:llä