Helsingissä syntynyt Katri, 36, meni teini-ikäisenä naimisiin Lähi-idässä ja on elänyt yli puolet elämästään muslimina – tällaisia mikroaggressioita hän kohtaa arjessaan pk-seudulla

Henkilö: Katri Suhonen tekee vapaaehtoistyötä Espoon maahanmuuttajien parissa.

Katri Suhonen kuvattiin Espoon Matinkylässä, jossa hänen luotsaamansa yhdistys on aloittelemassa toimintaa. Sami Kuusivirta

Katja Riihola

Päät kääntyvät, kun Katri Suhosta kuvataan kauppakeskus Ison Omenan sisäänkäynnin luona.

Suhosen hymyä ei kuitenkaan hyydytä loppusyksyn tihkusade eikä huivin usein julkisilla paikoilla herättämä mikroaggressio.

Suhonen on 36-vuotias neljän lapsen äiti ja elänyt yli puolet elämästään muslimina, pääasiassa Espoossa.

– Olin teini-ikäisenä vilkas. Menin 17-vuotiaana naimisiin Lähi-idässä, kertoo helsinkiläisperheen kuopukseksi Tapulikaupungissa syntynyt Suhonen.

Suhonen on ehdolla vuoden 2021 vapaaehtoiseksi, sillä hän on yksi Kansalaisareenan järjestämän yleisöäänestyksen kymmenestä eniten ääniä saaneesta vapaaehtoisesta. Suhonen on kuulunut Espoon Monikulttuuriset lapset ja nuoret -yhdistyksen aktiiveihin yli 10 vuotta ja toimii nykyisin yhdistyksen puheenjohtajana.

– Mulle on tärkeää, että jokainen löytää paikkansa.

Järjestö imaisi mukaansa, kun Suhonen osallistui lastensa kanssa Luukissa järjestetylle kesäleirille.

– On ihanaa olla yhteisössä, jossa on niin erilaisia ihmisiä. Se voimaannuttaa ja haastaa kasvamaan.

Pitäjänmäessä eri uskontoihin kuuluvat opiskelevat yhdessä – Islamiin voi tutustua kysymällä Ramadanin vietosta luokkakaverilta

”Ei helvetti, suomalainen nainen ja rätti päässä”.

Esimerkiksi tällaisen kommentin Suhonen joutui ottamaan vastaan työskennellessään Helsingin kotihoidossa.

– Arjessa on myös mikroaggressiota, hän kertoo.

– Katsotaan alas päin ja vähätellään. Se ei haittaa vaan saa minut vielä sinnikkäämmäksi, Suhonen kuvaa asennettaan.

– Myöhemmin (kotihoidon) asiakas esitteli minut kaverilleen ystävänään ja jäi kaipaamaan jäädessäni opintovapaalle.

Kun koronakriisi iski, vallilalainen Janne, 36, organisoi vähävaraisille maskijakelun ja riskiryhmäläisille lääketoimituksia – "Kaikkien apu tuli tarpeeseen"

Marginaalista katsottuna myös monet palvelut näyttävät tehdyn yksinomaan keski-ikäisille kantasuomalaisille.

Jos Suhonen haluaa mennä tyttöjensä kanssa uimahalliin, he suuntaavat Helsinkiin, sillä Jakomäen uimahallissa on viikoittain naisten vuoroja, mutta Espoon uimahalleissa ei.

– Halutaanko, että kaikki oppivat uimaan, vai halutaanko jättää ulkopuolelle?

Espoo sallii uimahalleissa burkinit, mutta käytännössä uimahalleissa ei niitä juuri näe.

– Ei se ole keneltäkään pois, jos naiset haluavat uida keskenään. Asiaa ei pidä värittää pelkällä uskontokeskustelulla.

Afgaaniräätälit saivat työtilan Espoosta – "Haaveena on naistenvaatteiden erikoisliike”

Suhonen muistuttaa, että monet naisten uimavuoroa toivovat työskentelevät esimerkiksi sairaan- ja lastenhoitajina.

– Sitten väitetään, etteivät he halua sopeutua yhteiskuntaan.

Suhosen mukaan iso kysymys on se, halutaanko osa jättää yhteiskunnan ulkopuolelle vai otetaanko kaikki mukaan.

– Ja mitä se tarkoittaa, jos kaikkia ei oteta mukaan? Esimerkiksi mielenterveysongelmia ja jengiytymisiä.

Suurin osa yhdistyksen toimintaan osallistuvista perheistä on kahden maahanmuuttajan perheitä. Perheitä, joissa toinen vanhemmista on maahanmuuttaja ja toinen suomalainen on noin 35 prosenttia.

Mukana on esimerkiksi somalialaisia, arabeja, venäjänkielisiä, kosovolaisia ja kurdeja, Suhonen luettelee. Perheissä on keskimäärin neljä lasta.

Parhaillaan meneillään olevassa Vahvemmaksi -hankkeessa edistetään naisten kotoutumista. Yksi hankkeen viikoittaisia toimintoja on Vahvemmaksi vanhemmaksi -ryhmä, jossa tuetaan vanhemmuutta ja edistetään vanhempien ja lasten vuorovaikutusta.

Syyriansuomalainen Rafif ei juhli joulua, mutta katsoi lapsena kaikki joulun lastenohjelmat – "Kuuluvat siihen kulttuuriin jossa minä olen kasvanut ja lapseni kasvavat"

Tänä syksynä Suhonen oli perustamassa Espoonlahteen tyttöjen ja naisten ryhmäliikuntatuntia, joka mahdollistaa liikunnan riemun ilman huivia.

– Järjestämme myös naisten hyvinvointipäiviä. Meillä on tosi kiva meininki.

Iso osa toimintaa ovat myös retket, piknikit ja tapahtumat.

– Espoo on hyvä paikka monikulttuuristen perheiden asua, mutta paljon on vielä työtä tehtävänä yhdenvertaisuudessa ja siinä, että kaikki otettaisiin mukaan.

– Kaikkialla pitäisi olla monenlaisia ihmisiä, kaupoissa, poliisissa... Tarvittaisiin esimerkiksi työperäistä kielenoppimista.

Tällä hetkellä Suhosen kalenteri täyttyy lähes päivittäisten yhdistyskiireiden lisäksi opinnoista. Hän opiskelee yhteisöpedagogiksi ja aikoo suunnata järjestöpuolelle tai vanhustyöhön.

– Suomi on ikääntyvien yhteiskunta, ja hoitotyössä keskitytään ruokaan, lääkitykseen ja puhtauteen. Sosiaalinen puoli jää yleensä vähemmälle. Esimerkiksi somalialaiset arvostavat ikäihmisiä loppuun saakka. Tässä olisi opiksi otettavaa.

Urheiluhijabeja lahjoitettu Helsingissä reilut parikymmentä – "Osa perheistä on tyttöjen liikuntaharrasteen suhteen hyvinkin konservatiivisia"

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii uimahalleihin burkineja ja yksityisiä pesutiloja: "Kyseessä saattaa olla musliminaisten syrjintä"

Valinta

Vuoden vapaaehtoinen 2021 julkistetaan 3. joulukuuta

Kansalaisareena valitsee vuoden vapaaehtoisen nyt kahdeksatta kertaa.

Finalisteina on kymmenen yleisöäänestyksessä eniten saanutta ehdokasta.

Valitsijaraati valitsee finalistien joukosta Vuoden vapaaehtoisen 2021, joka palkitaan vapaaehtoisten päivänä 3. joulukuuta.

Tavoitteena on nostaa vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja näkyvyyttä. Palkinnon saaja toimii seuraavan vuoden ajan vapaaehtoistoiminnan lähettiläänä.

Kansalaisareena tekee vaikuttamistyötä parantaakseen vapaaehtoistoiminnan asemaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Vuoden vapaaehtoiseksi 2020 valittiin ylöjärveläinen Paula-Sirkka Vähämäki toiminnastaan vapaaehtoisena tukihenkilönä Tampereen mielenterveysseuran kriisikeskus Osviitassa.

Lähde: Kansalaisareena.fi

Terhi Merensky hurmaantui arabivaltio Omanin monista kasvoista – Nyt hän on yöpynyt vuorenjyrkänteellä ja uinut maailman suurimpien kalojen kanssa

Oma tausta vei Sandra Nasser El-Dinen, 42, tutkimaan Jordanian nuorten aikuisten parisuhteita – "Rakkaus voi kehittyä ja syventyä arkielämän tekojen ansiosta"

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut