Säästöt: Leikkauslistalla Columbuksen, Kaaren, Redin ja Triplan tilat
Parannamme palveluamme. Teemme sen vähentämällä henkilöstöä ja toimipaikkoja sekä lisäämällä digitaalisia palveluja ja itsepalvelua.
Tuttua liike-elämän jargonia, mutta särähtää korvaan, kun se kuuluu kirkosta.
Talouden lait eivät armoa tunne. Luterilaisten seurakuntien jäsenten osuus helsinkiläisistä alittanee tänä vuonna 50 prosenttia. Ja kylmempää kyytiä on luvassa: vuonna 2030 kirkkoon ennustetaan kuuluvan enää 39 prosenttia helsinkiläisistä.
Jäsenkadon takia Helsingin seurakuntien verotulojen ennustetaan vähenevän tämän vuoden 78 miljoonasta noin 67 miljoonaan euroon vuonna 2030. Jotain radikaalia on tehtävä.
Helsingin Uutiset kertoi äskettäin, että yhteinen kirkkoneuvosto selvittää luopumista kuudesta kirkosta. Seurakuntien olisi luovuttava kaikkiaan neljäsosasta tiloistaan.
Seurakuntien kanssa mietitään myös kauppakeskustiloista luopumista. Niitä on Kannelmäen Kaaressa, Pasilan Triplassa, Kalasataman Redissä ja Vuosaaren Columbuksessa.
Kirkkoja käytetään tulevaisuudessa entistä monipuolisemmin.
Kauppakeskuksiin seurakunnat menivät tavoittamaan niitä, joita kirkossa ei yleensä näe.
Lauttasaaressa seurakunta on jo luopunut kauppakeskus Lauttiksen tiloistaan.
– Tilamme otettiin hirveän hyvin vastaan, mutta kaikkeen ei ole varaa, kirkkoherra Juha Rintamäki kertoo.
Rintamäki on myös Helsingin seurakuntien yhteisten toimintojen eli seurakuntayhtymän johtaja. Hänen seurakuntansa on jo tehnyt sen, mikä monella muulla on vasta edessä.
– Kirkkoamme peruskorjataan ja sen yhteydessä luovumme osasta neliöitä. Niihin tulee Lauttasaaren musiikkiopisto. Haemme myös toista toimijaa, kuten päiväkotia.
Kirkkojen yhteydessä on usein muitakin tiloja. Nyt toimintaa halutaan keskittää itse kirkkosaliin.
– Meillä ei ole ollut sellaista kulttuuria kuin Etelä- ja Keski-Euroopassa, että kirkoissa tapahtuu kaikenlaista.
Kun Lauttasaaren kirkon remontti valmistuu ensi vuonna, sinne tulee 50 hengen etätyötilat kaupunkilaisten käyttöön. Paikat tulevat urkuparvelle – johon urut edelleen jäävät. Kirkolle tulee myös kahvila.
Helsinkiläisille seurakunnille kaavaillaan 5 miljoonan euron tulotavoitetta vuokratuloista, pääsylipuista, sovellusten mainosmyynnistä ja kirkollisista kahviloista.
– Kirkkojen tiloja käytetään tulevaisuudessa entistä monipuolisemmin. Kirkkosaleissa voisi järjestää esimerkiksi muskareita, iltapäiväkerhoa ja nuorten toimintaa. Remonteissa on mietittävä, miten tiloista saataisiin monikäyttöisiä.
Toisaalta tavoitteena on laajentaa sähköisiä palveluja ja kohdata ihmisiä verkossa.
– Kaiken tavoitteena on, että resurssit riittävät olennaisimpaan eli ihmisten auttamiseen ja yhteisön rakentamiseen.
Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku ei ole jäsenmäärästä ja taloudesta niin huolissaan.
– Taloutta tasapainotetaan pitkällä ajalla. Eniten olen huolestunut kirkon merkityksellisyydestä ihmisille.
Mithiku muistuttaa, että kirkkoon kuulumattomia ulkomaalaistaustaisia helsinkiläisiä on lähes 110 000.
– Emme voi enää turvautua siihen, että kirkkoon kuuluminen on maan tapa. Ja järjestöillähän on sama haaste pitää kiinni jäsenistään.
Haagalainen Mithiku tähdentää, että viime kädessä seurakunnat päättävät rahojensa käytöstä.
– Yhtymä jakaa määrärahat, mutta seurakunnat ovat hyvin itsenäisiä.
