Kirkolla on yksi toimintamuoto, joka on säilyttänyt suosionsa. Valtaosa nuorista käy rippikoulun.
Viime vuonna rippikoulun kaikista suomalaisista 15-vuotiaista nuorista kävi 74 prosenttia. Helsingissä ensi vuoden rippikouluun on ilmoittautunut 86 prosenttia kirkkoon kuuluvista ensi vuonna 15 vuotta täyttävistä.
Rippikoulu saa vuosittaisen kyselyn mukaan nuorilta hyvän arvosanan: koko Suomessa 9- ja Helsingissä tasan 9. Tutkimukseen osallistui Helsingistä tänä vuonna 1 292 vastaajaa.
Herttoniemen seurakunnan riparit saivat nuorilta arvosanan 9+. Poikkeuksellisen moni halusi jatkaa myös isoskurssille eli kouluttautua rippikoulun ryhmänjohtajaksi.
– Isosleirille lähti 70 nuorta. He ovat myös olleet erityisen sitoutuneita, sillä harva on jättänyt koulutusta kesken, rippikoulutyöstä vastaava pappi Jyrki Keinänen kertoo.
Mikä on innostuksen salaisuus?
– Meillä on kehitetty rippikoulua pitkään ja työntekijät ovat sitoutuneet siihen.
Työntekijät haluavat Keinäsen mukaan olla lähellä nuoria – aikuisia jotka ovat läsnä.
– Nuorilta tulee palautetta, että olemme aidosti kiinnostuneita heistä. Rippikoulussa nuori saa turvallisessa miljöössä pohtia elämää. Leirillä ketään ei kiusata eikä nuoria arvoteta.
Isoset ovat rippileirillä tärkeitä.
– Nuorille on hyvä esimerkki, että mukana on hieman vanhempia nuoria ryhmiä vetämässä ja osoittamassa, että vaikeistakin asioista voi keskustella.
Rippikoulu voi myös olla tie aktiiviseen seurakuntalaisuuteen.
– On tärkeää, että jokainen löytää oman paikkansa. Rippikoulusta alkaa jatkumo ja esimerkiksi isoskoulutuksessa nuoret saavat varhain itsenäisyyttä ja mahdollisuuden vaikuttaa asioihin. Vähitellen pääsee vastuullisempiin tehtäviin.
Rippikoulukyselyn mukaan 94 prosentilla helsinkiläisnuorista on ollut "hyvä olla rippikoulussa". Lähes yhtä monen mielestä riparilla oli hauskaa ja siellä sai olla oma itsensä.
Helsinkiläisnuorten kokemukset ovat kautta linjan hieman parempia kuin koko maan vastauksissa.
Helsinkiläisriparilaisista 86 prosenttia koki, että rippikoulussa hänen ajatuksiaan kuunneltiin. Ehkä siksi 58 prosenttia piti opetustilanteita mielekkäinä. Nämä luvut olivat selvästi suurempia kuin muualla maassa.
Vajaa puolet (43 %) katsoi, että kristinuskolla on merkitystä heidän elämässään. Peräti 55 prosenttia helsinkiläisnuorista koki yhteytensä seurakuntaan kasvaneen, kun muun Suomen riparilaisista näin koki 45 prosenttia.
62 prosenttia helsinkiläisriparilaisista haluaa kuuluu kirkkoon, muualla Suomessa 56 prosenttia.
