Loukkaantuneet siilit, oravat ja linnut jäämässä ilman hoitoa Helsingissä – Korkeasaaren eläinsairaala huolissaan: "Ihmisen oma toiminta on usein eläimen huonon kunnon syynä"

Eläimet: Jatkossa hätäkeskus hälyttää eläinpelastusyksikön paikalle, mutta vain silloin, kun kyse on pulaan joutuneista lemmikki- ja tuotantoeläimistä tai kun villieläin aiheuttaa ihmisille vaaraa tai suurta haittaa.

Loukkaantuneet linnut, siilit, oravat ja muut villieläimet ovat jäämässä ilman hoitoa Helsingissä ensi keväästä alkaen.

Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö ja sopimuspalokunnat eivät kuljeta huhtikuusta alkaen loukkaantuneita villieläimiä Korkeasaaren Villieläinsairaalaan. Huolestuneella asukkaalla ei ole näillä näkymin enää myöskään puhelinnumeroa, jonne soittaa eläimistä.

Viime vuonna pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö kuljetti 577 loukkaantunutta eläintä. Sopimuspalokunnat tarjosivat kyydin 250 eläinpotilaalle.

Jatkossa hätäkeskus hälyttää eläinpelastusyksikön paikalle, mutta vain silloin, kun kyse on pulaan joutuneista lemmikki- ja tuotantoeläimistä tai silloin kun villieläin aiheuttaa ihmisille vaaraa tai suurta haittaa.

Syy muutokselle on se, että pelastuslaitoksen eläinyksikön resurssit eivät enää riitä kasvavan kysynnän edessä. Erityisesti yksikköä on kuormittanut puhelinpalvelu.

Tänä vuonna puheluita on tullut lähes 6 800, kun vuonna 2018 puheluita tuli noin 4 000.

– Puheluiden määrä on kasvanut lähes 70 prosenttia. Se on hirveä määrä. Tilanne on käynyt meille kestämätömäksi, toteaa pelastusjohtaja Vesa Halonen.

Eniten puheluita tulee touko–elokuussa ja etenkin heinäkuussa. Puheluihin vastaa kulloinkin vuorossa oleva työntekijä.

– Pahimmillaan puheluita saattaa tulla noin 80 päivässä. Työntekijän aika kuluu puhelimessa. Se taas vie aikaa varsinaiselta eläinpelastukselta sekä toiminnan kehittämiseltä, Halonen kuvaa.

Puhelinneuvonnan lisääntyessä yksikön toiminta on luisunut pois pelastuslaitoksen ydinosaamisesta.

– Meidän tehtävänä on pelastaa ja tuottaa apu kohteeseen oli sitten kyseessä eläin tai ihminen.

Yksiköltä saatetaan pyytää apua paikallaan nököttävän linnun ”pelastamisessa”.

Halonen huomauttaa, että missään muussa kaupungissa pelastuslaitos ei ole huolehtinut luonnonvaraisista eläimistä vastaavassa mitassa.

Lue myös:

Pelastuslaitosta odotti pyllistävä rusakko – Kovaonninen pitkäkorva jäi erikoiseen kiipeliin Helsingissä

Korkeasaaren Villieläinsairaalassa ollaan huolestuneita tilanteesta.

– Olisimme toivoneet, että neuvonta- ja kuljetuspalvelu olisivat jatkuneet, sanoo kuraattori Ville Vepsäläinen.

Korkeasaari hoitaa jatkossakin sinne tuotavia loukkaantuneita luonnoneläimiä, mutta kuljetusapua sillä ei ole tarjota eikä ympärivuorokautista puhelinneuvontaa. Villieläinsairaalan oma puhelinneuvonta rajoittuu virka-aikaan. Eläintenhoitajat vastaavat puheluihin, kun muut työt sen sallivat.

Villieläinsairaala otti viime vuonna vastaan noin 1 700 eläintä, joista noin puolet sai kyydin pelastuslaitokselta tai sopimuspalokunnilta.

Osa eläimistä joudutaan lopettamaan heti. Loput hoidetaan ja palautetaan takaisin luontoon.

– Kun ihminen löytää ja saa otettua loukkaantuneen, täysikasvuisen eläimen kiinni, on eläin usein jo lähtökohtaisesti huonossa kunnossa.

Sairaalaan tuotavista potilaista noin 60 prosenttia on lintuja. Nisäkkäistä yleisimpiä ovat siilit ja oravat.

– Viime vuosina tervapääskyjä on tullut hillitön määrä heinäkuussa, kun on ollut niin kovat helteet.

Kuumissa kattorakenteissa pesivien pääskyjen poikaset lähtevät pesistään ennenaikaisesti kuumuutta pakoon ja päätyvät lentokyvyttöminä kaduille.

Lue myös:

Joutsenhälytys on yleensä turha – näistä merkeistä näet onko lintu oikeasti pulassa

Pitääkö loukkaantuneita villieläimiä sitten kyyditä ja hoitaa? Vepsäläisen mukaan ehdottomasti pitää, kahdestakin syystä.

– Huomattava osa meille tuoduista eläimistä on päätynyt huonoon kuntoon ihmisen suoran tai välillisen toiminnan tuloksena.

Villieläinsiraalassa on hoidettu esimerkiksi ikkunoihin ja autoihin törmänneitä lintuja, siimaleikkurin tai kissan tai koiran vahingoittamia siilejä, oravia ja rusakoita.

– Silloin ihmisen velvollisuus on auttaa. Ei voida ajatella, että luonto hoitaa. Urbaaniympäristömme on erilainen kuin villi luonto.

Toiseksi jo eläinsuojelulaissa sanotaan, että ihmisen velvollisuus on auttaa hädässä olevaa eläintä. Tätä lain kohtaa tulisi Vepsäläisen mielestä täsmentää valmisteilla olevassa uudessa eläinsuojelulaissa.

– Uudessa laissa tulisi määritellä, minkä viranomaistahon vastuulla luonnonvaraisten eläinten auttamisen tulisi olla. Nykyinen laki ei ota siihen kantaa.

Ennen kuin uusi laki on voimassa mahdollisine täsmennyksineen, Korkeasaaressa toivotaan, että kaupunki osoittaisi resurssit puhelinpalvelun ja kyytien järjestämiseksi.

– Puhelinpalvelu voisi olla esimerkiksi vain kiireelliseen aikaan touko–elokuussa. Varmasti löytyy esimerkiksi biologian opiskelijoita tai eläinsuojeluneuvojia ja heitä myös voitaisiin kouluttaa työhön.

Myös pelastuslaitoksella toivotaan, että neuvontatyötä tekisi jatkossa taho, jolla on osaamista, koulutusta ja intohimoa eläinten hyvinvointiin.

Lue myös:

Palomestari paljasti huvittavimmat eläintenpelastustehtävät – "Kissa on kiireellisyysluokassa D"

Ovatko kaupunkilaiset vieraantuneet luonnosta?

Korkeasaaren Villieläinsaairaalaan tuotavien eläinpotilaiden määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Pelastuslaitoksn eläinpelastusyksiköön tulevien puheluiden määrä on kasvanut 70 prosenttia. Miksi näin?

Yksiselitteistä vastausta tuksin on, pohtii pelastustoimen johtaja Vesa Halonen.

– Ehkä ihmiset reagoivat herkemmin. Luonnonkiertokulku hämärtyy etenkin kaupunkialueella.

Tällä hetkellä ilmoituksia tulee etenkin vesialueille jäätyneistä linnuista. Todellisuudessa vesilintu jäätyy kiinni aniharvoin.

– Ehkä myös eläinten määrä kaupunkialueilla on lisääntynyt.

Eläinpelastusyksiköstä on myös tullut tunnettu. Sinne on helppo pirauttaa pienestäkin huolesta.

Korkeasaaren Ville Vepsläisen mielestä on hyvä, että ihmiset ovat huolissaan luonnoneläimistä ja haluavat auttaa niitä. Tietämättömyys voi joissakin tapauksissa tuoda eläimelle enemmän haittaa kuin hyvää.

– Ihmiset saattavat tulkita yksinään kyyhöttävät oravan tai linnunpoikaset orvoiksi ja toimittavat hoitoon tai alkavat itse ruokkia niitä, vaikka todellisuudessa emo saattaa olla lähettyvillä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut