Yli 2 miljardin euron länsimetro uhkasi jäädä pieneksi jo 2030 – pelastus tuli yllättävältä taholta: "Näyttää siltä, että kapasiteettiongelmia ei tule"

Ruuhka: Metro uhkasi jäädä liian pieneksi jo 2030-luvun taitteessa. HSL:n arvioiden mukaan näin ei käykään, sillä etätyö vähentää matkustajamääriä pysyvästi.

Vain muutama vuosi sitten tehtyjen ennusteiden mukaan länsimetron tulevaisuus näytti kurjalta: yhteensä yli kahden miljardin euron jättihanke uhkasi jäädä kasvaville matkustajamäärille liian pieneksi jo 2030-luvun taitteessa.

Tuoreiden ennusteiden mukaan tältä uhkakuvalta kuitenkin vältytään. Metron liikennesuunnittelusta vastaava Helsingin seudun liikenne HSL on tutkinut koronan vaikutuksia joukkoliikenteeseen ja laatinut niiden pohjalta uusia ennusteita matkustajamääristä.

HSL:n tutkimuksen mukaan koronan aiheuttama etätyöbuumi jää pääkaupunkiseudulla osin pysyväksi. Kyseessä on iso liikkumistapojen muutos, joka vaikuttaa suoraan julkisen liikenteen matkustajamääriin.

– Arvioidemme mukaan työmatkojen määrä pääkaupunkiseudulla tulee tulevaisuudessa vähenemään noin 20 prosenttia verrattuna aikaan ennen koronaa. Joukkoliikenteessä tämä tarkoittaa sitä, että matkustajamäärät vähenevät noin 5–10 prosenttia, ruuhkahuippuina jopa 15 prosenttia. Tämän perusteella näyttää siltä, että länsimetrossa ei tule kapasiteettiongelmia, selvittää HSL:n ryhmäpäällikkö Johanna Wallin.

Matkustajamäärien väheneminen tulee näkymään erityisesti ruuhkahuippuina. Lisäksi vaikutus on suurempi länsimetron kuin itämetron osuudella. Jo nyt matkustajamäärät ovat Wallinin mukaan pudonneet enemmän länsimetron alueella kuin Itä-Helsingissä.

Wallin muistuttaa kuitenkin, että ennusteisiin liittyy epävarmuuksia.

– Liikkumisen muutos on vielä käynnissä ja epäselvää on esimerkiksi vapaa-ajan matkoissa tapahtuva muutos.

Kivenlahden metron osalta ennusteet tarkoittavat sitä, että kiirettä tiheämpään vuoroväliin ei todennäköisesti ole.

Kun metroliikenne Kivenlahteen alkaa vuonna 2023, joka toinen juna ajaa Kivenlahteen ja joka toinen kääntyy Tapiolassa. Vuoroväli Kivenlahteen on 5 minuuttia ja Tapiolaan 2,5 minuuttia.

Yhtenä ratkaisuna tulevaisuuden kapasiteettiongelmiin pohdittiin vuorovälin tihentämistä niin, että useampi juna olisi ajanut Kivenlahteen saakka. Tästä ei Wallinin mukaan ole kokonaan luovuttu.

– Simulaatioidemme mukaan 3/4- (kolme junaa neljästä Kivenlahteen) ja 2/3-mallit voisivat toimia. Kun metroliikenne Kivenlahteen on saatu käyntiin, tarkoitus on edelleen testata näitä. Jos metron kapasiteetti kuitenkin näyttää riittävän, tarjonnan lisäämiselle ei todennäköisesti ole tarvetta, Wallin arvioi.

Hanke

Järjestelmästä uusitaan osa

Aiemmin arvioitua pienemmät matkustajamäärät tarkoittavat myös sitä, että metron liikenteenohjausjärjestelmää ei tarvitse uusia kokonaan.

Liikenteenohjausjärjestelmä oli tarkoitus uusia, jotta metron vuoroväliä oltaisiin saatu tiheämmäksi ja kuljetuskapasiteettia näin suuremmaksi.

Nyt järjestelmästä uusitaan vain osia.

– Emme uusi koko järjestelmää, vaan tiettyjä, vanhoiksi jääneitä osia, joista osa on metron alkutaipaleelta 40 vuoden takaa. Uudet järjestelmän osat valitaan niin, että ne mahdollistavat metron kapasiteetin nostamisen, jos siihen tulevaisuudessa tulee tarve, sanoo HKL:n projektijohtaja Heikki Viika.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut