Matkaliput: Helsinki haluaa, että mahdollisuus ottaa käyttöön kertalippu yhdelle vyöhykkeelle, esimerkiksi A:lle, selvitetään. Toiveissa on, että myös muut HSL-kunnat tai HSL:n hallitus olisivat kiinnostuneita edistämään asiaa.
Pitäisikö yhden vyöhykkeen HSL-matkalipun ostaminen olla mahdollista? Etenkin, kun vaarana on, että helsinkiläisten matkalippu (tyypillisesti AB) kallistuu edelleen, kun HSL pohtii uusia lippuvaihtoehtoja, joista yksi on tasatariffi koko seudulle (HU 23.6.).
Valtuusto hyväksyi viime keskiviikkona apulaispormestari ja valtuutettu Daniel Sazonovin (kok.) ponsiesityksen, että yhden vyöhykkeen kertalippu tullaan selvittämään ja sitä mahdollisesti tullaan muiden HSL-kuntien kanssa ”voimakkaasti edistämään”. Ponsi liittyi valtuutettu Pentti Arajärven (sd.) tekemään valtuustoaloitteeseen, jonka mukaan joukkoliikennettä pitäisi kehittää maksuttomaksi. Valtuusto totesi, että maksuttomuus ei ole yhteiskuntataloudellisesti perustelua ja joukkoliikenteen houkuttavuutta tulee kehittää muilla keinoin.
Tällä hetkellä yhden vyöhykkeen, esimerkiksi A-vyöhykkeen, lippua ei voi ostaa kerta-, eikä kausilippuna, vaan minimimäärä on kaksi vyöhykettä.
Vyöhykeuudistuksen voimaantulon kanssa samaan aikaan poistui erillinen, edullisempi ratikkalippu, mikä suututti joukkoliikennettä käyttäviä etenkin kantakaupungissa.
Sazonov toteaa HU:lle, että hänen ponsiesityksensä "juuret" ovat nimenomaan vanhassa ratikkalipussa. Silti yhteen kulkumuotoon lipun sitominen ei ole järkevää.
– Yhden vyöhykkeen kertalippu palvelisi lyhyitä asiointi- ja harrastusmatkoja, kuten vaikkapa metromatkaa Herttoniemestä Itäkeskukseen.
Sazonov uskoo, että huokeampi lyhyiden matkojen kertalippu saisi myös autonkäyttäjät valitsemaan useammin joukkoliikenteen.
Sen sijaan yhden vyöhykkeen kausilippua hän ei kannata, koska lipputuloilla pitäisi kattaa noin puolet HSL:n kustannuksista.
– Toki yhden vyöhykkeen kertalippukin edellyttää, että myös muut HSL-alueen kunnat tai HSL:n hallitus näkee tarpeen sitä edistää.
Vaikka hyväksytty ponsi ei ole yhtä sitova kuin vaikka läpimennyt valtuustoaloite, se tarkoittaa Sazonovin mukaan sitä, että kaupunginvaltuusto on ilmaissut "vahvan tahtotilansa".
– Ponsi on aina muotoa 'selvitetään mahdollisuutta'.
Ponsivastaus, eli mihin asian selvityksessä ollaan päädytty, tuodaan myöhemmin kaupunginhallitukseen, joka päättää miten asiassa edetään. Ponsi ei sen jälkeen mene enää uudestaan valtuustoon, selventää Sazonov prosessia.
