Perusopetuksen oppilaiden Move!-mittauksista on saatu taas tänä syksynä huolestuttavia tuloksia. Myös varusmiespalveluksen aloittavien nuorten miesten kunto on heikentynyt, todetaan Valtion liikuntaneuvoston tiedotteessa.
UKK-instituutin johtajan, professori Tommi Vasankarin, mukaan tulokset kuvaavat hyvin 5.- ja 8.-luokan oppilaiden ja 19-vuotiaiden miesten fyysistä toimintakykyä, kuntoa ja painoa. Niillä on hänen mukaansa valtava merkitys väestön tulevaan sairastavuuteen, työkykyyn, eläköitymiseen ja jopa kuolleisuuteen.
Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset tehtiin liikuntatunneilla tänä syksynä 5.- ja 8.-luokan oppilaille. Niissä mitattiin kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta, motorisia perustaitoja ja havaintomotorisia taitoja. Tulokset saatiin yli 107 000 oppilaalta.
Fyysisen toimintakyvyn kokonaistuloksen mukaan noin 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on huolestuttavalla tasolla. Se on niin huono, että se voi vaikeuttaa arjessa jaksamista.
Tuloksissa on tiedotteen mukaan kuitenkin paljon alueellista vaihtelua. Esimerkiksi Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan fyysisen toimintakyvyn kokonaistulokset ovat kummallakin luokkatasolla valtakunnallisia tuloksia parempia. Sen sijaan Lapin, Kainuun ja Satakunnan tulokset ovat koko maan tuloksia heikompia.
Kestävyyskunto on mittauksen mukaan edelleen heikentynyt 8.-luokkalaisilla, mutta 5.-luokkalaisilla lasku näytti pysähtyneen.
Erityisesti keskivartalon lihaskunto on heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna 5.- ja 8.-luokan oppilailla.
Positiivinen tulos on se, että erityisesti pojilla liikkuvuus on hieman parantunut viime vuoteen verrattuna. Tyttöjen liikkuvuus on kuitenkin edelleen selkeästi poikia parempi.
Tiedotteen mukaan Move!-järjestelmän lähtökohtana on kannustaa ja tukea oppilaita huolehtimaan fyysisestä toimintakyvystä.
Varusmiesten kuntotestit tehtiin kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana viime tammikuussa ja heinäkuussa. Tiedotteen mukaan nämä lähes 20 000 henkilön tulokset kuvaavat melko kattavasti keskimäärin 19-vuotiaan nuoren miehen kuntotasoa.
Varusmiesten kuntotesteillä arvioidaan kestävyyttä ja lihaskuntoa. Lisäksi testien yhteydessä mitataan pituus ja paino.
Kuntotilastot kertovat, että varusmiesten paino on kasvanut ja aerobinen kunto heikentynyt koko mittaushistorian aikana muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta. Kehon keskipaino on noussut vajaassa 30 vuodessa 70,8 kilosta 78,7 kiloon.
Kestävyyskuntoa mitattiin varusmiesten palveluksen alussa suorittamalla 12 minuutin juoksutestillä. Siinä keskiarvo oli tänä vuonna 2 376 metriä. Tulos on mittaushistorian toiseksi huonoin. Vuonna 2019 se oli 2 358 metriä.
Kuntotestien mukaan lihaskunnoltaan hyväkuntoisten osuus on viime vuosina hieman laskenut ja heikkokuntoisten osuus kasvanut. Kiitettävien ja hyvien tulosten osuus vuonna 2021 oli 32,7 prosenttia ja heikkojen tulosten osuus 23,3 prosenttia.
UKK-instituutin johtajan, professori Tommi Vasankarin, mukaan Move!-mittausten ja varusmiesten kuntotestien tulokset kuvaavat hyvin näiden ikäluokkien kuntoa, fyysistä toimintakykyä ja painoa.
– Varusmiesten kymmenen prosentin kehon painon nousu yhdessä fyysisen kunnon heikentymisen kanssa johtaa vääjäämättä kasvavaan tautitaakkaan kuten tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, mielenterveyden haasteisiin sekä haasteisiin selviytyä arjessa, sanoo Vasankari tiedotteessa.
Hän muistuttaa, että lihavuus, huono kunto, vähäinen liikkuminen ja runsas paikallaan olo ovat kaikki merkittäviä terveysriskejä. Samanaikaisina ne ovat entistä vaarallisempia.
– Vaikutukset näkyvät tulevaisuudessa muun muassa entisestään kasvavana työkyvyttömyytenä ja kansantalouden kustannuksina. Jo nykyisin liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden kustannukset ovat Suomessa vähintään kolme miljardia euroa vuodessa, toteaa Vasankari.
