Olli, 71, Pirjo-Liisa, 72, ja Marja, 57, ovat ikäihmisten ääniä Helsingissä – vanhusneuvosto on monille tuntematon, mutta tärkeä elin  

Vanhusneuvosto: Helsingissä oli viime vuonna 114 000 yli 65-vuotiasta. Helsingin vanhusneuvoston järjestöjen edustajat listaavat, mitkä asiat Helsingissä ikäihmisiä nyt puhuttavat.

Vanhusneuvosto on Helsingissä toiminut jo pitkään, mutta harva ikäihminenkään tietää sen toiminnasta.

Kaupunginhallituksen kokoushuoneessa kaupungintalolla on alkamassa uuden neuvoston tämän vuoden kolmas ja samalla vuoden viimeinen kokous. Järjestöjen edustajia edustavat Olli Salin, 71, Marja Ruotsalainen, 57, ja Pirjo-Liisa Kangasniemi, 72, odottavat kokouksen alkua. Ilmassa on vuoden aikana ollut paljon asioita, jotka ikäihmisiä Helsingissä parhaillaan puhuttavat.

– Julkinen liikenne. Matkustaminen ja kalliit hinnat, toteaa Helsingin kansallista senioripiiriä neuvostossa edustava Kangasniemi.

Vanhusjärjestöt ovat toivoneet, että HSL vähintäänkin puolittaisi ikäihmisten kertalippujen hinnat. HSL poisti alennuksen ikäihmisten kertalipuista vuosi stten. Aktiivinen liikkuminen ylläpitää monia asioita, kuten terveyttä ja sosiaalisuutta.

Ruotsalainen edustaa neuvostossa Pääkaupunkiseudun omaishoitajia, joiden jaksaminen on erityisesti huolettanut koronan suljettua palvelukeskukset. Muitakin asioita huolilistalla on.

– Korona ja sen vaikutukset. Sote-uudistus sekä digitalisaation heijastukset.

Eläkeläisten Helsingin aluejärjestöjä edustava Salin nyökkää vieressä. Sähköisten palveluiden lisääntyminen on iso kysymys. Rinnalla pitäisi olla myös muita tapoja hoitaa asioita.

– Kaikilla ei ole älypuhelimia. Matkan varrella on vaarana, että osa putoaa pois.

Kolmikon lisäksi neuvostoon kuuluu myös edustajia viidestä muusta järjestöstä.

Ikäihmisiä huolettaa Helsingissä moni muukin asia, kuten muun muassa erilaiset huijausyritykset, lähipalveluiden säilyminen ja kotipalveluun liittyvät asiat.

Helsingissä oli viime vuoden alussa 114 000 yli 65-vuotiasta. Heistä 75 prosenttia oli alle 80-vuotiaita. Naisten osuus on ikääntyneistä miehiä suurempi. 85 vuotta täyttäneistä naisia oli jo 72 prosenttia.

Yksi kuuma peruna on ollut senioreiden kokema ikärasismi. Vanhusneuvosto seuraa kaupungin toimintaa eläkeikäisten helsinkiläisten näkökulmasta. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta.

– Haluaisimme olla voimavara, emme rasite. Meitä kuullaan, mutta ei kuunnella. Olemme toivoneet, että meitä kohdeltaisiin ikäystävällisesti, toteaa Salin kysyttäessä, saavatko järjestöt neuvostossa äänensä kuuluville.

Ruotsalainen puolestaan kokee, että omaishoitajien ääntä Helsinki on monessa asiassa kuullut. Pääkaupunkiseudulla on noin 60 000 omaishoitajaa.

Helsingin kulttuurielämä saa sen sijaan kolmikolta kiitosta. Helsingissä on monipuolinen kulttuurielämä, joka tarjoaa myös ikäihmisille monenlaisia virikkeitä.

Vuoden viimeiseen kokoukseen on kutsuttu paikalle Helsingin pormestari Juhana Vartiainen. Ensimmäistä kertaa kokoukseen saapuva pormestari saa vastattavakseen muutaman kysymyksen. Vartiainen toteaa, ettei tuoreesta nimityksestään johtuen pysty kaikkiin kysymyksiin koviinkaan täsmällisesti vastaamaan. Ikärasismiin ja kaupunkistrategian toteutumiseen ympäripyöreästi, mutta ystävällisesti.

– Tämä on lempiaiheitani! Vartiainen huikkaa ikärasismista.

– Minusta keskustelu aiheesta on päinvastoin ikärasismin vastakohta. On tärkeää, että asioista puhutaan ja olemme kiinnostuneita ikääntyvistä ja heistä pidetään huolta.

Vartiaisen poistuttua kokoussalista on pikaisen yhteenvedon vuoro. Mihin Helsingin tulee panostamaan?

– Satsaamme muun muassa digitaalisiin palveluihin ja olemme tietoisia niihin liittyvistä haasteista. Vaatii myös ponnisteluita, että saamme hoivamitoituksen toteutumaan. Se ei tule olemaan helppoa.

Vanhusneuvosto

Järjestöt tekevät kaupungille esityksiä ja aloitteita, myös kaupunki mukana

Helsingin vanhusneuvosto on Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vanhusjärjestöjen yhteistyöelin.

Neuvostoon kuuluu kahdeksan eri järjestön edustajaa.

Järjestöt tekevät kaupungille esityksiä ja laativat aloitteita.

Asioita käsitellään neuvoston kokouksissa.

Tavoitteena parantaa ja ylläpitää ikäihmisten asioita Helsingissä.

Neuvostoon kuuluu myös viisi valtuustoryhmien edustajaa, viisi kaupungin nimeämää asiantuntijaa sekä valtioneuvoston sihteeri.

Vanhusneuvosto on Helsingissä toiminut vuodesta 1997 lähtien.

Lakisääteisiksi vanhusneuvostot tulivat vuonna 2013.

Kausi kestää kaksi vuotta.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut