Entistä parempia reittioppaita älypuhelimeen, uudenlaisia lippuja ja jopa ilman kuljettajaa toimivaa liikennettä.
Muun muassa näillä keinoilla HSL aikoo saada lisää matkustajia joukkoliikenteen käyttäjiksi lähivuosina ja myöhemmin tulevaisuudessa.
Joukkoliikenteen matkustajamäärät nousevat tulevina vuosina hieman korona-aikaa edeltänyttä tasoa korkeammalle, uskoo HSL. Tiistaina julkaistussa vuosien 2022-25 strategiassa HSL:n tavoite on päästä matkustajamäärissä uuteen ennätykseen vuoden 2025 loppuun mennessä.
– Meillä ei ole koskaan aikaisemmin ollut 400 miljoonaa nousua vuodessa. Huippuvuonna 2019 se jäi 390 miljoonaan. Tavoitteen saavuttaminen vaatii 70 prosenttia kasvua matkustajamäärissä vuoden 2021 ennusteeseen verrattuna, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Mika Nykänen.
HSL arvioi etätyön lisääntyvän pysyvästi 5-10 prosenttia. Mihin tavoite ennätyslukemista perustuu?
– Sitä jopa kauhisteltiin, onko tavoite liian korkea. HSL:n alueen asukasmäärä kasvaa, ja samanaikaisesti valmistuu länsimetroa ja pikaratikkaa. Niiden ympärillä rakennetaan tiivistä asuntotuotantoa. Kun palataan normaalin suuntaan, ihmiset käyttävät helpommin ja useammin joukkoliikennettä, Nykänen uskoo.
Toimitusjohtaja sanoo, että tavoitteet on tarkoitus saavuttaa myös oman työn hedelminä.
– Emme ole pelkästään pk-seudun laskennallisen kasvun varassa. Teemme esimerkiksi kohdennetumpaa myyntiä ja markkinointia. Lisäämme yritysmyyntiä, joka voi nostaa työmatkalippujen määrää.
Tämän vuoden syksynä HSL:llä oli kampanja, jossa kausilipun sai puoleen hintaan. Moni on kysellyt, toistuuko tarjous ensi vuonna.
– Meillähän on jo käynnissä tarjous, jossa koko vuoden lipun saa halvemmalla. Meillä on mietittynä kampanjoita, mutta uutta puoleen hintaan kampanjaa ei ole työn alla. Jos mitään aivan yllättävää ei tapahdu, niin seuraavan kerran lipun hintoja arvioidaan ensi syksynä. Strategia ei ota kantaa lippujen hintaan, joka on osa vuosittaista työtä, Nykänen sanoo.
HSL miettii parhaillaan täysin uutta lippujärjestelmää.
– Pyrimme etsimään tuotteita, joilla saadaan taloutta kuntoon ja palveltua asiakkaita entistä henkilökohtaisemmin, kertoo HSL:n hallituksen puheenjohtaja Matias Pajula (kok.).
Nykyinen reittiopas saa kehuja, mutta HSL haluaa tehdä sovelluksesta vielä vieläkin hyödyllisemmän.
– Matkaketjut ovat yhä tärkeämpi asia. Sitä enemmän joukkoliikenteen vetovoima lisääntyy, mitä paremmin HSL-sovelluksesta pystyy näkemään koko matkan. Voinko mennä fillarilla ja ottaa sen metroon mukaan? Onko henkilöautolle parkki, josta voin nousta junaan? Tällaiset palvelut lisäävät jatkuvaa kanta-asiakkuutta, Nykänen kertoo.
HSL aikoo analysoida yhä tarkemmin matkustajista kertyvää dataa.
– Datalla johtamiseen tulemme käyttämään paljon aikaa. Haluamme olla tässä asiassa alallamme paras, Nykänen sanoo.
Kaikilla matkustajilla ei ole mahdollisuutta ja halua käyttää digipalveluja. Pajula kommentoi, että mitä paremmin asiakkaita pystytään palvelemaan digitaalisten välineiden kautta, sitä enemmän aikaa jää myös perinteisempään asiakaspalveluun.
Yksityisten yritysten kanssa tehty yhteistyö tulee lisääntymään. Yksi nykyisistä yhteistyökumppaneista on Maas Global -yrityksen Whim, joka yhdistää julkisen liikenteen, taksit ja yhteiskäyttöautot samaan mobiiliohjelmistoon.
– Meidän täytyy miettiä vastaavia kumppanuuksia.Tästä voisi hyötyä yksityinen yritys että HSL:n asiakas.
Kumppania voidaan etsiä myös ilman kuljettajaa liikennöitäville reiteille.
– Autonomista liikennettä täytyy miettiä ennakkoluulottomasti. Voisiko se olla vaihtoehtona esimerkiksi syöttöliikenteessä. Jollain alueilla voisi miettiä, olisiko esimerkiksi kutsupohjainen palvelu vakiolinjaa vetovoimaisempi. Täytyy miettiä aina, mikä on kustannustehokasta. Emme voi olla vain erilaisten kokeilujen alusta.
Lähijunat ovat myöhästelleet tänä vuonna jatkuvasti VR:n henkilöstöongelmien vuoksi. Vaikka syy ei ole HSL:n, onko sillä ollut vaikutusta imagoon?
– Junien peruminen on syy, mistä minulle on tullut eniten palautetta, sanoo HSL:n hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Sauri (vihr.)
– Asiakaspalvelu saa siitä palautetta. Olemme keskustelleet asiasta VR:n kanssa erittäin painokkaasti. Lähdemme siitä, että VR palauttaa palvelutasonsa, Nykänen kommentoi.
HSL:n mukaan korona ei ole juurikaan levinnyt kaupunkijoukkoliikenteessä.
– Uskon, että opimme elämään koronan kanssa paremmin ja liikkuminen kaikissa muodoissa normalisoituu, Nykänen sanoo.
– Tavoite on, että joukkoliikenteestä tulisi ensimmäinen osa normaalia arkea, mihin palataan. Pyritään, että ihmiset tajuaisivat että joukkoliikenteeseen voi luottaa, hallituksen Matias Pajula (kok.) kertoo.
Etsiikö talousahdingossa oleva HSL pysyviä säästöjä?
– Kaikille säästöille on kova tarve. Olemme käyttäneet sopimuksiin sisältyviä joustopykäliä, joissa on piennetty tarjontaa. Joudumme katsomaan sitä jatkossakin. Toisaalta kun kysyntä elpyy, palvelutasoa saadaan ylöspäin. HSL:n on vaikea löytää nopeita ja helppoja säästöjä. Niitä etsitään kuitenkin koko ajan, Nykänen kertoo.
HSL:n strategiassa nostetaan esille neljä tavoitetta. Matkustajamäärän lisäksi ne ovat eteneminen kohti päästötöntä joukkoliikennettä, kustannustehokkuus ja tasapainoinen talous.
Tavoitteena on vähentää vuoteen 2025 mennessä joukkoliikenteen hiilidioksidipäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Vuoteen 2035 mennessä tavoitteena on tarjota joukkoliikennepalvelut täysin päästöttömästi. Koronatappioiden vuoksi kunnat kattavat HSL:n kuluista 60 prosenttia. Tavoitteena on palata 50 prosentin tasoon, jossa toinen puoli tulee lipputuloista.
HSL:n hallitus hyväksyi nelivuotiskauden strategian yksimielisesti.
