Taksialalta paljastui nopeasti 1,2 miljoonan euron pimitetyt tulot – Verottajan tehovalvonta iskee alkuperäistä suunnitelmaa isommalla kouralla taksialan sumuverhon läpi

Verohallinto aloitti keväällä taksiyrittäjien tehovalvonnan ja jo elokuun loppuun mennessä oli löydetty 1,2 miljoonan euron edestä tuloja, joita ei ole ilmoitettu asianmukaisesti kirjanpidossa.

Valvontaa oli tehty syyskuun alkuun mennessä riskiperusteisesti 182 taksiyrittäjälle ja lähes joka toisesta valvontatapauksesta on seurannut taksiyrittäjälle lisää veroja maksettavaksi, ylitarkastaja Jarmo Lahdenperä Verohallinnosta vahvistaa.

– Verotuksen kannalta valvontatapauksista esiin nousseista vaivoista tyypillisin on tulojen salaaminen.

Myyntiä ei ole kirjattu kirjanpitoon tai siitä ei ole ilmoitettu meille, Lahdenperä kertoo esimerkkinä.

Taksialan tehovalvonta jatkuu vielä ainakin kesäkuun loppuun asti, Lahdenperä kertoo venyneestä aikataulusta.

Verohallinto aikoo käydä valvonnassa läpi yhteensä noin 600 taksiyrittäjän toiminnan, kun alkuperäinen tavoite oli 400:n ja 500:n hujakoilla.

Yritetään jakaa verokuorma tasaisesti.

Jarmo Lahdenperä

Lahdenperän mukaan tällaisille valvontakokonaisuuksille on tyypillistä, että ne laajenevat tarkastusten edetessä.

Valvonnan kohteena ovat olleet yksittäiset taksiyrittäjät, elinkeinonharjoittajat ja taksiyhtiöt. Joukossa on sekä uusia toimijoita että alalla jo kauemmin toimineita.

Tarvetta valvonnalle on ollut erityisesti pääkaupunkiseudulla.

– Pääkaupunkiseutu on alaa koskevalta volyymiltaan eri luokkaa kuin muut alueet ja siihenkin liittyen pääkaupunkiseutu on korostuneessa asemassa valvonnan tarpeen suhteen.

Ylitarkastaja Lahdenperä haluaa painottaa, että valtaosa taksialan toimijoista huolehtii velvollisuuksistaan niin kuin pitääkin.

– Aikaisemmissa Verohallinnon tehovalvonnoissa taksitoimialalla on paljastettu merkittäviä verolaiminlyöntejä ja tämän hetkiset tulokset kyllä osoittavat, että valvontatarvetta edelleen on.

– Ihan ehdottomasti valtaosa taksiyrityksistä hoitaa kuitenkin asiansa oikein ja nämä yrittäjät palvelevat Verohallinnonkin asiaa.

Tehovalvonnan tuloksia on tulkittava varovaisesti, sillä valvontakohteet valitaan tarkkaan ja huolellisesti, hän huomauttaa.

– Näin ollen verotustoimenpiteellisten määrä kuvaa paremminkin meidän kohdevalintamme osumatarkkuutta.

Yhteiskunnan kannalta taksialan kautta saatava verokertymä on verrattain pieni, mutta Verohallinnossa valvontaa kohdistetaan myös pieniin yrityksiin, Lahdenperä kertoo.

Taksiyrittäjiltäkin saadun palautteen perusteella Verohallinnon alaa koskeva aktiivisuus on koettu hyväksi.

– Kaikki minulle annettu palaute tehovalvonnoista on ollut positiivista. Tehovalvonnan on koettu olevan tärkeää ja puolustavan rehellisiä toimijoita.

– On sanottu, että se on hyvä asia, kun verokuorma jakautuu tasaisesti ja oikeudenmukaisesti.

Miten taksipalvelujen asiakkaat voisivat omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että niin sanotusti rehellisyys maan perii?

– Käteisellä maksaessa riski pimeään tuloon on huikean paljon suurempi, Lahdenperä tietää.

Heinäkuun 1. päivänä 2018 astui voimaan uusi liikennepalvelulaki. Silloin Suomi siirtyi tiukasti säännellystä ja rajoitetusta järjestelmästä vapaaseen markkinajärjestelmään.

– Kuljettajien ja autojen määrä kasvoi uudistuksen jälkeen aluksi voimakkaasti. Kasvusuunta sitten taittui, kun korjaussäädännön seurauksena saatiin y-tunnuksen vaatimus taksitoiminnan harjoittajalle.

Lakiuudistuksen seurauksena pinnalle on noussut ilmiö, joka on herättänyt huomion myös Verohallinnossa.

Taksiuudistuksen jälkeen alalle ilmestyi noin 1 500 toimijaa, jotka eivät ilmoittautuneet verottajan rekistereihin, Lahdenperä vahvistaa.

Nyt tällaisten taksitoiminnan harjoittamiseen luvan saaneiden ja toiminnaltaan passiivisten määrä on noin 1 300, hän jatkaa.

– Miksi on taksilupa, jos ei ole mitään toimintaa vuoteen?

Tätä ja muita kysymyksiä on pohdittu ja asiakokonaisuutta selvitetään edelleen Verohallinnossa.

Tehovalvonnan alkuvaiheen tulosten perusteella vilpillistä toimintaa löytyy sekä pitkään alalla toimineista että uusista yrittäjistä.

Valvonnan perusteella taksiyrittäjät ovat myös vähentäneet kirjanpidossa esimerkiksi yksityisautoilun kuluja ja muita omia menoja, jotka eivät ole vähennyskelpoisia.

Valvonnassa on havaittu myös, että palkkoja on maksettu pimeästi ja työnantajan velvollisuuksia on jätetty hoitamatta.

Sellainenkin epäilyttävä ilmiö taksialalla on esiintynyt, jossa taksitoimintaa harjoittaa luvallinen yritys vuokraa autoja ja henkilökuntaa toiselta yritykseltä, jolla ei ole lupaa taksitoiminnan harjoittamiseen.

Tämä ilmiö on noussut esiin, kun autoja ja henkilökuntaa vuokrannut toimija on ilmoittanut nämä kustannuksensa vähennyskelpoisina menoina, mutta myyjäosapuoli on jättänyt vastaavat summat ilmoittamatta verottajalle.

Näitäkin kuvioita Verohallinnossa selvitetään ja tarvittaessa epäkohtiin aina puututaan, Lahdenperä lupaa.

Taksiyrittäjien tehovalvonta

Alan tulot yhteensä noin 204 miljoonaa

Taksiyrittäjiin kohdistuneet valvontatoimet ovat olleet verotarkastuksia, valvontakäyntejä ja selvityspyyntöjä.

Valvonnan kohteena ovat yksittäiset taksiyrittäjät, elinkeinonharjoittajat ja taksiyhtiöt. Joukossa on sekä uusia toimijoita että alalla jo kauemmin toimineita.

Vuonna 2019 koko taksialan tulot olivat yhteensä noin 204 miljoonaa euroa.

Verohallinto

Etusivulla nyt

Mainos: Leijona Catering Oy

Mainos: Leijona Catering Oy

Töihin Leijona Cateringiin!

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut