"Olemme tälläkin hetkellä ylipaikoilla" – Naistenklinikalla on syntynyt satoja vauvoja enemmän kuin viime vuonna: ensisynnyttäjä Hannalle, 37, kiire ei ole näkynyt
2
Tommi Elon, 37, ja Hanna Rekolan, 37, esikoistytär syntyi Naistenklinikalla, jossa koko vuoden on pitänyt kiirettä. – Olemme saaneet täällä todella hyvää hoitoa, Rekola sanoo. Sami Kuusivirta
Katso isompi kuvaTänä vuonna Naistenklinikalla on arviolta 9 100 synnytystä. Se on lähes 8 prosenttia viime vuotta enemmän. Sami Kuusivirta
Synnytykset: Helsingissä syntyvyys on kääntynyt nousuun. Naistenklinikalla on ollut kiirettä helmikuusta alkaen.
Merihakalaiset Hanna Rekola, 37, ja Tommi Elo, 37, tutustuvat vastasyntyneeseen esikoistyttäreensä rauhallisessa tunnelmassa Naistenklinikan perhehuoneessa. Kiireettömyys viipyilee vain seinien sisäpuolella, sillä Naistenklinikalla on eletty koko vuoden kiireistä aikaa. Synnytyksiä on tänä vuonna arviolta 7,6 prosenttia enemmän kuin viime vuonna eli yli 9 100. Viime vuonna luku oli 8 467.
– Kiire, kuvailee Eeva Jokela.
Hän on tullut perustetusta sijaispoolista tuuraamaan osastolle ruuhkan vuoksi
– Täyttä on. Olemme tälläkin hetkellä ylipaikoilla.
Osastoille on mahdollista ottaa kerrallaan muutama synnyttänyt enemmän kuin mitä virallisia paikkoja on.
Kätilö Eeva Jokela on tullut ruuhkan vuoksi tuuraamaan Naistenklinikan synnyttäneiden osastolle. – Kiirettä on. Ylipaikoilla ollaan tälläkin hetkellä. Sami Kuusivirta
Naistenklinikalla synnyttäneiden määrä on tammikuuta lukuun ottamatta jatkanut koko vuoden nousuaan.
– Helmikuusta alkaen on ollut kiire. Maaliskuu oli kaikista vaikein kuukausi. Myös kesäkuukaudet olivat kiireisiä. Jouduimme puuttumaan kesälomiin. Nyt olemme palaamassa normaaliin, toteaa naistentautien ja synnytysten linjajohtaja, ylilääkäri Aydin Tekay.
Koko Hus-alueella synnytyksiä oli yli yhdeksän prosenttia viime vuotta enemmän eli yhteensä syntyi yli 17 000 lasta.
– Se on merkittävä lisäys verrattuna aikaisempiin vuosiin. Ihmiset ovat nyt uskaltaneet tehdä lapsia. Se on minun ainoa selitykseni, Tekay toteaa ilmiöstä.
Naistenklinikalle tulee synnyttäjiä ympäri Suomen. Viime vuonna myös Helsingin syntyvyys kasvoi edellisvuodesta. Lapsia syntyi 6 650, mikä oli 318 lasta enemmän kuin edellisvuotena.
Ylilääkäri Tekay varoo kuitenkaan puhumasta vauvabuumista.
– Tällä hetkellä olemme samalla tasolla kuin vuonna 2018. Lasku on pysähtynyt, joten en puhuisi mistään buumista.
Syntyvyys kääntyi Helsingissä nousuun vuonna 2019 oltuaan sitä ennen laskussa yhdeksän peräkkäistä vuotta.
Korkean riskin sairaalana toimiva Naistenklinikka valikoitui Rekolan ja Elon synnytyssairaalaksi pääasiassa sijaintinsa vuoksi.
– Tämä on lähin. Espookin olisi toki ollut aivan vieressä, tuore isä toteaa.
Sektiolla lopulta tyttärensä synnyttänyt Rekola sanoo kuulleensa Naistenklinikasta paljon positiivista. Myös se vaikutti päätökseen synnytyssairaalasta.
Pariskunta kiittelee Naistenklinikan hoitoa ja ystävällistä henkilökuntaa vuolaasti. Kiire ei tuoreiden vanhempien mukaan ollut havaittavissa synnytysosastolla, mutta osastolla jonkin verran.
– Se huomaa pienissä asioissa. Kun sokerit pitäisi mitata tai lääkkeitä ottaa, niin nämä ovat usein olleet vähän myöhässä, Elo toteaa.
Pariskunta kokee kuitenkin, että kiireestä huolimatta henkilökunta on ollut ystävällistä.
– He tekevät täällä kaikkensa, jotta meillä on kaikki hyvin. Mutta jos minulla olisi ollut enemmän huolta jostakin synnytykseen liittyvästä asiasta, olisin ehkä stressaantunut, Rekola toteaa.
Naistenklinikan naistentautien ja synnytysten ylilääkäri Aydin Tekay varoo puhumasta vauvabuumista, sillä synnytykset olivat pitkään laskussa. Arkisto/Sami Kuusivirta
Ikänsä puolesta Rekola on tyyppiesimerkki synnyttäjästä, joita Suomessa on yhä enemmän. Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan 30–39-vuotiailla, erityisesti korkeasti koulutetuilla naisilla hedelmällisyys kasvoi viime vuonna eniten. Syntyvyys on tällä hetkellä 1,37 lasta naista kohden.
Suomessa ensisynnyttäjiä on eniten Naistenklinikalla.
– Kun ihmiset tekevät nykyään useimmin vain yhden lapsen, niin ikää on usein jo karttunut, perustelee Tekay.
Muun muassa ikä nostaa raskauteen ja synnytykseen liittyviä riskejä.
Entä Naistenklinikan aika ajoin keskusteluun nousevat tilaongelmat? Ne Tekay haluaa heti tyrmätä.
– Naistenklinikalle mahtuu aina. Siitä ei tarvitse huolestua. Mutta jos sairaalaan on tulossa potilas, jolla ei ole ongelmia, hänet ohjataan ruuhkatilanteessa Lohjalle, Hyvinkäälle tai Espooseen.
Synnytyssaleja Naistenklinikalla on 16. Työtä tehdään kolmessa vuorossa. Kussakin vuorossa on 17–19 kätilöä. Salityötä tekee yhteensä noin 150 kätilöä.
Erityisesti Lohjan sairaalan synnytysten määrä on tänä vuonna kasvamassa jopa ennätykselliset 22 prosenttia. Kasvu selittynee pienellä synnytyssairaalalla ja sen hyvällä maineella. Naistenklinikan potilaista arviolta noin viisi prosenttia menee Lohjalle. Synnyttäjiä hakeutuu Helsingistä myös Hyvinkäälle ja Espooseen.
Jo ensi vuoden alussa hyvät uutiset synnytysten kasvun osalta päättyvät Tekayn mukaan tähän. Synnytysten ennustetaan laskevan.
– Tammi–maaliskuussa luvut menevät jo selvästi miinuksen puolelle. Maaliskuun luku tulee olemaan viimeisen kuuden vuoden alhaisin, Tekay toteaa.
Maaliskuun arvio on 993 synnytystä. Vuoden 2016 maaliskuussa synnytyksiä oli 1 163.
Synnyttäjien tilanongelmaan on tulossa lähivuosina helpotusta sekä Helsinkiin että Espooseen.
– Seuraavat 3-4 vuotta tekevät tiukkaa, jos luvut pysyvät tällä tasolla. Naistenklinikalle on valmistumassa A-siiven remontti vuonna 2025. Saamme silloin lisää synnytyssaleja ja kapasiteettia. Espoo pystyy hoitamaan jopa 5 500 synnytystä, kun uusi sairaala valmistuu.
Jorvin sairaalassa syntyy tällä hetkellä vajaat 5 000 lasta vuosittain.
2
