Koronatilanne on pahentunut Suomessa edelleen. Se näkyy todettujen tautitapausten lisäksi sairaalahoidon ja erityisesti tehohoidon kuormituksen kasvussa, kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koronan tilannekatsauksessa.
Viimeisten 14 vuorokauden aikana uusia tartuntoja ilmaantui 408 sataatuhatta asukasta kohden. Niitä edeltävien kahden viikon aikana vastaava luku oli 307.
Viime viikon lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 184 potilasta, joista 126 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 58 teho-osastoilla.
Tämän viikon maanantaina erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla oli yhteensä 177 potilasta ja tehohoidossa oli 64 potilasta. Sairaalahoidon kuormitus jakautuu nyt aikaisempaa tasaisemmin koko maan alueelle.
– Kaikilla yliopiston vastuualueilla noin kolmannes on koronapotilaita. Tehohoidon kapasiteetin suhteen tilanne huolestuttava, korostaa STM:n johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki.
Hänen mukaansa rokottamattomuus on nyt todella suuri riski sairastua ja levittää tautia ympärilleen.
Ihmiset eivät osaa sanoa, mistä ovat voineet saada tartunnan.
– Epidemian dynamiikka on se, että tautitapausten kasvu painottuu alle 60-vuotiaisiin. He liikkuvat paljon ja ovat aktiivisia. Vakavan sairastavuuden riski kasvaa rokottamattomuuden ja ikääntymisen myötä.
Voipio-Pulkki muistuttaa, että tilanteeseen voidaan vaikuttaa ja kääntää epidemian kulku.
– Rokotussuojaa on vahvistettava. Se alkaa jo ensimmäisestä rokotuksesta. Rokotuksella suojelemme itseämme ja muita. Otetaan ne tarjottavat rokotukset, Voipio-Pulkki painottaa.
Koronaan liittyviä kuolemia oli maanantaihin mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 493. Menehtyneistä 60 prosenttia on ollut yli 80-vuotiaita.
Koronavirustestejä on tehty paljon viime viikkoina. Viikoilla 49–50 testejä tehtiin noin 150 000–154 000 viikossa.
– Testipositiivisuus on edelleen nousussa. Viimeisen 14 vuorokauden ajalla kaikista testatuista näytteistä positiivisia oli 8,1 prosenttia. Sitä edeltävien 14 vuorokauden aikana osuus oli 6,1 prosenttia, kertoo Voipio-Pulkki.
Tartunnanjäljitys takkuaa nyt pahasti THL:n johtaja Mika Salmisen mukaan.
– Tartunnanjäljityksellä ei tällä hetkellä pystytä hillitsemään epidemiaa, pitämään sitä kurissa, sanoo Salminen.
Hänen mukaansa tartunnanjäljitykseen käytettävät resurssit ovat pois muusta kuten esimerkiksi rokottamisista.
STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen muistuttaa, että tartunnanjäljitys ja testaaminen ovat oleellisia tässäkin koronatilanteessa.
– Kun epidemiatilanne tasaantuu, päästään testiinkin paremmin ja tartunnanjäljityskin helpottuu. Kun nyt on valtavasti uusia tapauksia, on hankala jäljittää kaikkia. Resurssit pitää käyttää niihin jäljitystapauksiin, joissa on suurin riski.
Puumalaisen mukaan tartunnanjäljityksessä ja rokottamisissa ei välttämättä ole kysy samasta henkilöstöstä.
– Jäljityksessä voidaan käyttää muitakin kuin heitä, jotka olisivat rokottamassa, Puumalainen jatkaa.
STM:n johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki muistuttaa, että nykyisessä epidemiatilanteessa jäljitettävyys on heikentynyt. Ihmiset myös liikkuvat paljon
– Ihmiset eivät osaa sanoa, mistä ovat voineet saada tartunnan. Virusta on nyt paljon liikkeellä, joten jäljitys on vaikeaa.
