Vuosi 2022 tuo muutoksia muun muassa leskeneläkkeeseen, sairauspäivärahaan ja opintotuen tulorajoihin.
Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan vuoden alussa 2,1 %.
Uusi työnhakumalli otetaan käyttöön 1.5.2022, ja perhevapaauudistus astuu voimaan 1.8.2022.
Kela on listannut tiedotteessaan etuusjärjestelmään ensi vuonna tehtäviä euromäärien korotuksia ja muita muutoksia.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä nousee. Määrä on 29,67 e/pv (29,05 e/pv vuonna 2021).
Kansaneläkeindeksiin sidottujen lastenhoidon tukien euromäärät suurenevat 2,1 %.
Täyden elatustuen määrä suurenee ja on 172,59 e/kk (167,35 e/kk vuonna 2021).
Elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuvat. Elatusvelvollinen voi saada jatkossa maksuvapautuksen, jos hänen tulonsa ovat enintään 1 166,29 e/kk. Tulorajaa korotetaan jokaisesta alaikäisestä lapsesta 291,57 e/kk. Tulorajaa eivät kuitenkaan korota ne lapset, joille on myönnetty elatustuki. Vuoden 2021 määrät olivat 1 130,86 e/kk ja 282,71 e/kk.
Kela ei maksa elatustukea, jos lapsi pystyy elättämään itsensä omilla tuloillaan. Lapsen ansio- ja pääomatulojen rajat nousevat ja ovat ensi vuonna 816,40 e/kk, kun lapsi asuu kotona, ja 1 166,29 e/kk, kun hän asuu itsenäisesti. Vuonna 2021 rajat olivat 791,60 e/kk ja 1 130,86 e/kk.
Perhevapaauudistus ensi elokuussa muuttaa vanhempainvapaiden ja niistä maksettavien vanhempainpäivärahojen kestoa ja ajankohtaa. Vanhempainpäivärahojen suuruus määräytyy samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Uudistuksen jälkeen raskaana olevalle vanhemmalle maksetaan ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä. Vanhempainrahaa maksetaan yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä.
Jos lapsella on kaksi vanhempainrahaan oikeutettua vanhempaa, molemmilla vanhemmilla on oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä eli 160 vanhempainrahapäivää. Vanhempi voi luovuttaa omasta vanhempainrahakiintiöstään toiselle vanhemmalle enintään 63 vanhempainrahapäivää.
Uudet perhevapaat koskevat perheitä, joissa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Samoin uudet perhevapaat koskevat perheitä, joissa adoptiolapsi otetaan hoitoon 31.7.2022 tai sen jälkeen. Vanhemmat voivat hakea uuden järjestelmän mukaisia perhevapaita Kelasta 1.5.2022 alkaen.
Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu pysyy ennallaan ja on 35,80 euroa lukukaudessa vuonna 2022. Opiskelijalle ei lähetetä laskua, vaan opiskelijan täytyy maksaa maksu oma-aloitteisesti OmaKelassa.
Opintotuen tulorajat nousevat vuoden 2022 ajaksi neljänneksellä. Vuonna 2022 opiskelijan vuosituloraja on 15 630 euroa, jos hän nostaa opintotukea 9 kuukaudelta. Korotetut vuositulorajat koskevat vain vuodelle 2022 myönnettyä opintotukea. On mahdollista, että vuositulorajat pienenevät vuodelle 2023.
Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä nousee 34,50 euroon päivässä (33,78 e/pv vuonna 2021).
Myös työttömyysetuuden korotusosa ja lapsikorotukset suurenevat. Työttömyysetuuden korotusosa on 4,91 e/pv.
Lapsikorotukset ovat yhdestä lapsesta 5,41 e/pv, kahdesta lapsesta yhteensä 7,95 e/pv ja vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 10,25 e/pv.
Toukokuun alusta tulee voimaan uusi työnhakumalli eli niin sanottu pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Uuden työnhakumallin tavoitteena on, että työtön työnhakija saa aiempaa enemmän yksilöllistä tukea etenkin työttömyyden alkuvaiheessa.
Työnhakija ja TE-palveluiden tai kunnan asiantuntija tapaavat heti ensimmäisinä työttömyyspäivinä ja tekevät työllistymissuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan yhdessä sovitut, työnhakijaa tukevat palvelut ja se, kuinka monta työpaikkaa työnhakijan pitää hakea kuukaudessa. Perussääntö on, että työnhakijan pitää hakea 4 työpaikkaa kuukaudessa, mutta jokaisen tilanne arvioidaan erikseen.
Työttömyysetuutta ei voi menettää eikä sen määrä pienene, jos on hakenut riittävästi töitä ja toiminut työllistymissuunnitelman mukaan.
Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja tarkistetaan elinkustannusindeksin mukaan. Se tarkoittaa sitä, että asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat hieman vuoden 2022 alussa. Uudet asumistuen enimmäisasumismenot otetaan käyttöön 1.1.2022 alkaen tehtävissä tarkistuksissa ja uusissa myönnöissä.
Myös asumismenoiksi hyväksyttävien, vuokran lisäksi maksettavien lämmitysmaksujen määrä suurenee hiukan.
Kansaneläkeindeksin tarkistuksen takia asumistuen perusomavastuu pienenee hieman. Hakijan täysimääräiseen asumistukeen oikeuttavat tulot voivat siis olla hieman suuremmat kuin vuonna 2021. Perusomavastuuta ei ole vuonna 2022 ollenkaan, jos ruokakunnan tulot ovat enintään 619 e/kk lisättynä 103 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa aikuista ja 228 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa lasta kohden.
Toimeentulotuen perusosa suurenee hieman ensi vuonna. Vuonna 2021 perusosan määrä yksin asuvalla henkilöllä on ollut 504,06 e/kk. Vuoden 2022 alusta alkaen se on 514,82 e/kk.
Ensi vuoden alusta alkaen sotilasavustukseen tulee 300 euron suojaosa. Tämä tarkoittaa, että asevelvollinen voi ansaita palkka- tai yrittäjätuloja nettona 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa sotilasavustuksen määrään. Suojaosa ei koske asevelvollisen omaisen tuloja.
Lääkekustannusten vuosiomavastuu (ns. lääkekatto) nousee hieman. Vuosiomavastuu on 592,16 e/kalenterivuosi (579,78 euroa vuonna 2021). Kun vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta lääkevalmisteesta vain 2,50 euron omavastuun. Lääkkeiden peruskorvaus ja alkuomavastuu säilyvät ennallaan.
Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä suurenee. Määrä on 29,67 e/pv (29,05 e/pv vuonna 2021).
Myös nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan määrä nousee.
Lesken- ja lapseneläkkeet uudistuvat 1. tammikuuta. Kela maksaa leskeneläkettä alle 65-vuotiaille leskille. Vuodesta 2022 alkaen myös avopuolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos hän on asunut edesmenneen avopuolisonsa kanssa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta ja heillä on yhteinen, alaikäinen lapsi. Uudistus koskee tilanteita, joissa avopuoliso jää leskeksi vuonna 2022 tai sen jälkeen.
Leskeneläke muuttuu määräaikaiseksi nuorilla leskillä, joiden puoliso kuolee vuonna 2022 tai myöhemmin. Vuonna 1975 tai myöhemmin syntyneille leskille maksetaan leskeneläkettä 10 vuoden ajan tai kunnes yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta. Ennen uudistusta leski saattoi saada Kelasta leskeneläkettä, kunnes täytti 65 vuotta.
Jatkossa työeläkelaitokset maksavat lapseneläkettä 20 ikävuoteen saakka. Tämä koskee myös lapsia, joille on aiemmin myönnetty lapseneläke ja jotka ovat alaikäisiä 31.12.2021
Täysimääräinen kansaneläke on yksin asuvalle 679,50 e/kk ja parisuhteessa elävälle 606,65 e/kk (665,29 e/kk ja 593,97 e/kk vuonna 2021).
Takuueläkkeen täysi määrä ja täysimääräinen eläketuki ovat 855,48 e/kk (837,59 e/kk vuonna 2021).
Lesken alkueläke on 335,76 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 105,17 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 61,78 e/kk.
Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 22,71 e/kk.
Rintamalisän määrä on 128,13 e/kk ja ylimääräisen rintamalisän määrä on yksin asuvalle 263,64 e/kk ja parisuhteessa elävälle 230,86 e/kk.
Myös työkyvyttömyyseläkkeen ja takuueläkkeen lepäämäänjättämisen ansaintaraja nousee. Työkyvyttömyyseläkkeen ohella voi vuonna 2022 ansaita 855,48 e/kk ilman, että se vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen tai takuueläkkeen maksun jatkumiseen.
Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 2,1 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä.
Vammaistuet suurenevat indeksitarkistusten takia 1.1.2021 alkaen.
Ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä voi saada Kelan maksamia etuuksia. Oikeus etuuksiin alkaa, jos ansaitsee vähintään 741,75 e/kk (726,27 e/kk vuonna 2021). Tuloraja vastaa työttömyysturvan peruspäivärahan kuukausimäärää. Kelan etuuksia voi saada niiltä kuukausilta, joilta tuloraja ylittyy.