Kaikkien eläkkeensaajien bruttoeläkkeet kasvavat reilut kaksi prosenttia ensi vuonna. Tästä huolimatta eläkkeensaajan ostovoima heikkenee tulotasosta riippuen noin 0,1–0,5 prosenttia, selviää Veronmaksajain Keskusliiton katsauksesta.
Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluisen laatimassa katsauksessa tarkastellaan seitsemän erituloisen eläkkeensaajan kuukausieläkkeen, verojen ja ostovoiman muutoksia vuonna 2022.
Tarkastelussa pienin eläke on 838 euron takuueläke ja korkein 5 166 euron työeläke kuukaudessa.
Takuu- ja kansaneläkkeet nousevat kansaneläkeindeksin mukaan 2,1 prosenttia ja työeläkkeet työeläkeindeksin mukaan 2,3 prosenttia.
Kalluisen laatiman katsauksen tulotasoilla bruttoeläkkeet kasvavat eri tulotasoilla noin 18–118 euroa kuukaudessa. Mitä suurempi eläke on, sitä enemmän se nousee.
Eläkkeiden ostovoiman ratkaisee kuluttajahintojen kehitys.
Eläkkeiden veroprosentit säilyvät ensi vuonna suurin piirtein ennallaan. Eläkeläisten sairaanhoitomaksu kuitenkin alenee ensi vuonna, minkä seurauksena tulostaan veroa maksavan eläkkeensaajan verotus kevenee hieman.
Yksittäiselle eläkkeensaajalle vuodenvaihteen muutokset kotikunnan kunnallisveroprosentissa voivat kuitenkin aiheuttaa verotukseen suurempia vaikutuksia.
– Eläkkeiden ostovoiman ratkaisee kuluttajahintojen kehitys. Mikäli kuluttajahintojen nousu olisi 2,6 prosenttia kuten valtiovarainministeriön Taloudellisessa katsauksessa ennustetaan, ostovoiman kehitys olisi miinuksella 0,1–0,5 prosenttia katsauksen eläkkeensaajien tulotasoilla, kirjoittaa Kalluinen katsauksessa.
Tämän vuoden hintatasolla ostovoima heikkenisi noin yhdestä neljään euroa kuukaudessa.
Ensi vuonna takuu-, kansan-, ja työeläkkeisiin tehdään vain indeksitarkistukset. Erillisiä tasokorotuksia ei ole tulossa.
Täysi takuueläke määrä kasvaa 855,48 euroon (nousua 17,9 euroa) kuukaudessa ja täysi kansaneläke 679,50 euroon (nousua 14,2 euroa). Nämä korotukset ovat selvästi suurempia vuodentakaiseen nähden.
Matalammat indeksitarkistukset johtuivat vuosi sitten pääosin maltillisesta kuluttajahintojen kehityksestä vuonna 2020.
– Vaikka ripeähkö inflaatio nakertaisi eläkkeensaajan ostovoimaa vuonna 2022, se tarkoittaisi toteutuessaan myös korkeampia eläkkeiden indeksikorotuksia vuodelle 2023, kirjoittaa ekonomisti Kalluinen.