It-konsultti Janne yöpyi jokaisessa eritasoliitymässä pk-seudulla ja säästi upeimman viimeiseksi – "Loppujen lopuksi autot ovat aika hiljaisia"

– Loppujen lopuksi autot ovat aika hiljaisia, sanoo Janne Pyykkö.

Hän vertaa autoliikenteen tasaista huminaa meren pauhuun, kosken kohinaan tai tuulen suhinaan puiden latvuksissa.

Pyykkö tietää, sillä hän on yöpynyt teltassa niin eritasoliittymän saarekkeessa kuin kalliosaarella meren syleilyssä. Kaikissa ympäristöissä hän nukkuu yönsä hyvin, ilman korvatulppia.

Pyykkö toteutti pari vuotta sitten pitkäaikaisen haaveensa ja yöpyi teltassa Haagan liikenneympyrässä.

Siitä alkoi projekti, jonka aikana hän yöpyi 15 eritasoliittymän saarekkeessa pääkaupunkiseudulla.

Paikalle hän saapui joko julkisilla liikennevälineillä tai polkupyörällä suuri kanoottiretkeilyyn tarkoitettu reppu selässään. Autoa hänellä ei ole.

Liittymätien hän ylitti, kun liikennevirtaan tuli sopiva aukko. Siinä kohta hän toteaa syyllistyneensä pieneen rikkeeseen.

Teltan pystyttämisen eritasoliittymän sisälle jäävälle maa-alueelle hän katsoo kuuluvan jokamiehen oikeuksiin. Teltan hän laittoi paikkaan, jossa teltan voi valokuvata ohiajavien autojen kanssa, mutta joka silti ei herätä liikaa huomiota.

–Tutkin maastoa, katselen ympärilleni ja mietin, mihin laitan telttani. Siinä on sellainen tutkiva mieli. Mihinkään ei ole kiire. Se on omaa aikaani, eräänlaista meditointia, Pyykkö kertoo uudelle saarekkeelle saapumisistaan.

Aina myös vähän jännitti. Hän tutkii paikan etukäteen vain satelliittikuvien kautta

Toisinaan mukana oli ystäviä tai blogin kautta projektista kiinnostuneita kanssayöpyjiä.

Pyykkö kertoo, että liittymien saarekkeet ovat ekosysteemiltään köyhiä.

– Ne ovat kuin suljettuja saaria, joiden eliöstö on lakannut vuorovaikuttamasta ympäristönsä kanssa.

Oksat eivät maadu, sillä saarekkeilta puuttuvat lahottajat niin kuin myös isommat eläimet. Ihmisiäkään hän ei ole liittymissä tavannut.

Projekti huipentui joulukuun toisella viikolla yöpymiseen Porvoonväylän ja Kehä III:n risteyksessä sijaitsevan kalliojyrkänteen päällä.

– Se on todella upea ja kaunis paikka, Pyykkö toteaa.

– Säästin sen viimeiseksi ja pyysin kavereita mukaan.

Majapaikan yläpuolelta otetuissa drone-kuvissa värikkäät teltat loistavat metsäisen saarekkeen keskellä otsalamppujen valossa hennon lumipeitteen valaisemassa maastossa. Ajoväylien ja liityntäramppien kellertävät valot kiertävät kultaketjuina ympärillä.

Pyykkö sanoo olevansa utelias ihminen ja kiinnostunut asioita, joita jäävät tavanomaisesti katveeseen, yleisen kiinnostuksen ulkopuolelle.

– Eritasoliittymät on yksi – ihan naurettava esimerkki – paikoista, joissa kukaan ei käy. Ne vaan ovat siellä.

Vastaavasta uteliaisuudesta on kyse, kun hän vaeltaa syksyin Lapin erämaassa jättiläisjumppapallon kanssa.

Kaikki kuvat ovat Janne Pyykön blogista Avisuora, jonka kautta voi tutustua myös miehen muihin projekteihin.