Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kokonainen kerrostalo tyhjeni Helsingissä: 100 asuntoa oli tarkoitettu asunnottomille: "Kadulla olevien ihmisten määrä on kasvussa"

Helsingin pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettujen asuntojen määrä väheni vuodenvaihteessa tuntuvasti, kun Junailijankujan asumisyksikön toiminta loppui Itä-Pasilassa.

Vailla vakituista asuntoa ry:n (Vva) pyörittämää palvelua on ajettu alas, koska rakennus aiotaan saneerata asunnoiksi ja toimistoiksi.

– Kaupunki ei ole pystynyt tarjoamaan meille korvaavia tiloja. Voi olla, että pari asukasta jää vielä uuden vuoden yli, kun odotellaan että he pääsevät toiseen asuntoon, Vva:n asumispalvelupäällikkö Jussi Lehtonen sanoi keskiviikkona.

Asumisyksikössä on ollut enimmillään 65-70 asukasta sekä 40 kriisiasumisen asuntoa.

Vva pelkää, että Junailijankuja 3:n sulkeminen heikentää asumisyksiköiden palvelun kapasiteettia Helsingissä. Kaupungin mukaan tilanne on jopa päinvastainen.

– Junailijankujalta ihmisiä muuttaa Vanhan viertotien asumisyksikköön Haagaan, josta vapautuu tilaa kun mielenterveyskuntoutujia muuttaa Strömsinlahden asumisyksikköön. Haagasta vapautuu 17 paikkaa. Lisäksi kaupunki tulee ostamaan uutta kapasiteettia noin 60 paikkaa ensi vuonna aloittavasta uudesta yksiköstä, sanoo Helsingin kaupungin asumisen tuen päällikkö Taru Neiman.

Neimanin mukaan uuden yksikön palveluntuottaja ei halua vielä kertoa suunnitelmasta ja sijainnista tarkemmin asian keskeneräisyyden vuoksi.

  – Ilman Junailijankujaa, uutta tulevaa yksikköä ja Vanhan viertotien paikkamäärien nostoa Helsingissä on yhteensä 809 paikka, Neiman laskee.

Lehtonen korostaa, ettei suunnitteilla oleva uusi asumisyksikkö tuo helpotusta akuuttiin tilanteeseen.

– Toivomme, että kapasiteettiä tulee, mutta tilanne on tällä hetkellä todella hankala. Junailijankujan sulkemisen vuoksi jää pois yhteensä sata asuntoa. Se ruuhkauttaa asumisyksikköjärjestelmää entisestään. Kadulla olevien ihmisten määrä on kasvanut. Se on tullut silmille korona-aikana. Kadulla olevalle ihmiselle vuodenkin odotus on todella pitkä aika.

Vva on toiminut rakennuksessa vuodesta 2015, ja se on ollut vastaavassa käytössä myös ennen sitä. Ihmiset ovat saattaneet asua "Juniksen" asunnoissa useita vuosia.

– Muuttaminen on monelle raastavaa. Monelle pitkäaikaiselle asukkaalle tästä on tullut yhteisö. Nyt se hajoaa ja tutut ihmiset häipyvät ympäriltä, Lehtonen harmittelee.

Mistä asukkaat ovat löytäneet uuden kodin?

– Ihmisiä on muuttanut muihin asumisyksiköihin. Kalliossa on Diakonissalaitoksen Hoivan ja Mäkelänkadulla sekä Ruusulankadulla Sininauhasäätiön asumisyksiköt. Ihmisiä on muuttanut myös muihin palveluntuottajien tuetun asumisen asumisyksiköihin sekä kaupungin omaan Vanhan Viertotien asumisyksikköön. Kaupungilla on ollut lisäksi tukiyksiöitä.

Onko ihmisiä voinut jäädä asunnottomiksi?

– On varmasti jäänyt, mutta ei kovinkaan moni, Lehtonen sanoo.

– Kaikilla Junailijankujan asukkailla on ollut mahdollisuus tavata asumisen tuen sosiaalityöntekijä. Kaikille asukkaille, joilla ei ole ollut jo aiemmin häätöprosessi vireillä, on tarjottu uutta joko tuetun asumisen asuntoa tai kaupungin tuettua yksiötä. Osa asukkaista on löytänyt itsenäisesti vuokra-asunnon. Ainoastaan asukkaat, joilla oli vuokravelan vuoksi häätöprosessi meneillä, jäivät asunnottomiksi, Neiman sanoo.

Lehtosen mukaan asumisyksikössä yksiön vuokra on halvimmillaan alle 400 euroa.

Junailijankuja 3:n omistaa Heka, joka on vuokrannut sen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle. Vuokranantajana toimii Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asuntoyksikkö.

– Rakennus on kohtuulailla nuhjuinen, mutta se on ollut asumiskunnossa, Lehtonen kuvailee.

Junailijankujan rakennusta ei ole tarkoitus purkaa, vaan se on varattu rakennusalan konsulttiyhtiö Solwerille. Tarkoituksena on saneerata paikalle kiertotalouskortteli. Lomien vuoksi Hekalta ei saatu tarkempaa tietoa, mitä rakennukselle seuraavaksi tapahtuu.

Solwersin toimitusjohtaja Leif Sebbas sanoo, että "meillä on valmius aloittaa vaikka heti."

– Kohta kaksi vuotta olemme odottaneet. että kaupalliset neuvottelut etenisivät. Asukkaille on löytynyt korvaavat asunnot ja nyt voimme vaan jatkaa odottamista. Olemme panostaneet suunnitteluun jo paljonkin aikaa ja resursseja, mutta ilman tontin vuokrasopimusta emme voi hakea rakennuslupaa.

Kovin nopeasti Helsinki ei muutu hiilineutraaliksi tällä tahdilla, Sebbas kertoo.

Tontilla on myös matalampi toimistorakennus, joka säilytetään. Siinä on toiminut muun muassa Helsingin asuntotuotantotoimisto. Toimistossa on aiemmin raportoitu sisäilmaongelmista.

Asunnottomien kriisikeskukselle hulppeat tilat tyhjäksi jääneestä ravintolasta Itä-Pasilassa, naapurit seuraavat valvontakameroista – "Arvasin, että tulee riesaa"

Asunnottomia etsivä partio tapaa lähes joka yö uusia ihmisiä – talvella vammoilta ei vältytä: "Naisella oli rajut paleltumisoireet"

Vesa, 57, ja Tuomas, 50, kiertävät pakettiautolla Helsingin yössä auttamassa – "Ihmisten lähettämät vinkit ovat meille äärettömän tärkeitä"