Rokoteannoksia annetaan kasvavissa määrin 5–11-vuotiaille, joiden kannalta nuorten rokotuskokemukset ovat kokonaisuudessaan rohkaisevia, lääketurvallisuusyksikön päällikkö Liisa Näveri Fimeasta vahvistaa.
– 12–17-vuotiaiden ikäryhmän rokotuksista ei ole noussut esille mitään erityistä huolenaihetta.
Joulukuun puoleen väliin mennessä koronarokotteista oli tehty 489 haittavaikutusilmoitusta, jotka koskevat 12–17-vuotiaita.
Noin 70 prosenttia haittailmoituksista on ollut kuluttajien tekemiä 12–17-vuotiaisiin liittyvissä tapauksissa. Muu osa tämän ikäryhmän haittailmoituksista on saatu terveydenhuollon ammattilaisilta.
Haitan on arvioitu olevan vakava 121 ilmoituksessa.
– Yleisimmin ilmoitetut haittavaikutukset nuorilla ovat koronarokotteiden jo tunnettuja haittoja, Liisa Näveri kertoo.
Tällaisia haittoja ei nyt tarvitse pelätä.
Liisa Näveri
Näitä haittoja ovat muiden muassa kuume, päänsärky, väsymys, rokotuskohdan reaktiot, rokotusraajan kipu, huonovointisuus tai pahoinvointi.
Esimerkiksi joitakin vanhempia lasten koronarokottaminen saattaa mietityttää, koska taustalla ovat kokemukset niin sanotun sikainfluenssan torjumiseen käytetyn Pandemrix-rokotteen aiheuttamista lasten narkolepsiatapauksista.
Suurin osa narkolepsiatapauksista todettiin juuri 4–19-vuotiailla, ja yhteensä narkolepsiatapauksia todettiin reilut 200.
Onko nyt koronarokotteiden osalta mitään vastaavaa pelättävissä, lääketurvallisuusyksikön päällikkö Liisa Näveri?
– Tällaisia haittoja ei nyt tarvitse pelätä, niistä ei ole mitään viitteitä.
– Koronarokotteita on annettu yli yhdeksän miljoonaa annosta Suomessa. Sellaisessa määrässä olisivat harvinaisemmatkin haittavaikutukset tulleet jo todennäköisesti esiin.
Koronarokoteannoksia annetaan jatkuvasti ja samalla niitä koskevien haittavaikutusilmoitusten määrä lisääntyy koko ajan.
– Ilmoittamisaktiivisuudessa ei ole tapahtunut suurta muutosta rokotusten aikana. Välillä ilmoitusten määrä tasaantuu ja välillä vilkastuu, Näveri kertoo.
Käsiteltyjen haittavaikutusilmoitusten määrä oli 16.12. mennessä 6 550.
– Sillä hetkellä jonossa odotti tarkempaa käsittelyä noin 15 400 ilmoitusta.
– Kaikki nämä ilmoitukset on katsottu läpi ja niistä kiireellisimmät on valikoitu ensin käsiteltäväksi.
Suomen tilanne ei ole poikkeuksellinen. Jonoja on myös muissa maissa vastaavalla tavalla, Näveri tietää.
Myöskään haittavaikutuksia koskevien ilmoitusten määrässä Suomi ei eroa merkittävästi muista.
– Ilmoitusaktiivisuus näyttäisi olevan samanlaista tai suurempaa monissa muissa maissa.
Haittavaikutusilmoituksessa esitetty vakavuusarvio perustuu ilmoittajan tekemiin merkintöihin. Käsitellyistä haittavaikutusilmoituksista noin joka kolmas oli ei-vakava.
Fimea valvoo rokotteiden turvallisuutta.
– Teemme turvallisuusseurantaa tiiviissä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
Fimea on alusta lähtien tiedottanut avoimesti koronarokoteannoksista tehdyistä haittavaikutusilmoituksista, Näveri kertoo.
Tätä tietoa löytyy Fimean sivuilta ja sitä on annettu esimerkiksi medialle.
Valittua linjaa vaalitaan jatkossakin. Esimerkiksi kokonaisuuden hahmottaminen yksittäistapausten rinnalla voi olla joskus haastaa, Näveri myöntää.
– Näistä asioista kommunikoiminen ei ole helppoa ammattilaisillekaan. Pyrimme aina välittämään tiedon sellaisena, että asia ymmärrettäisiin oikealla tavalla. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia ja esimerkiksi tieto, joka rauhoittaa toista, saattaa jonkun toisen mielestä olla pelottavaa.
Koronarokotteista saadun tiedon valossa Liisa Näveri vakuuttaa, että turvallisuusnäkökulmat on otettu tarkasti huomioon kansallisessa rokotusohjelmassa.
– Koronarokotteiden hyödyt ovat selvästi mahdollisia haittoja suuremmat. Rokotteet antavat suojaa koronavirustaudilta, ja etenkin vakavalta koronataudilta.