Ajetaanko suomalaisia pois kodeistaan? – Omakotiliitto tyrmistyi EU:n suunnitelmista: "Aggressiiviset toimenpiteet eivät johda hyvään"

EU:n komissio on vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuutta parantavia remontteja. Kuvituskuva Arkisto/Taina Kivijärvi

Jouni Lampinen

Merkittävä osa suomalaisista ei selviydy remonttikustannuksistaan, jos EU:n komission direktiiviehdotus rakennusten energiatehokkuudesta toteutuu. Näin pelkää Omakotiliitto.

EU:n komissio on vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuutta parantavia remontteja.

Tämä media uutisoi aiheesta jo aikaisemmin päivällä. EU:n komission ehdotuksesta kirjoitti ensimmäisenä Kuntalehti.

Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen on huolissaan.

– Vaarana on, että tästä aiheutuu kotitalouksille sellaisia menoja, joihin ei olla varauduttu. Ja miten he olisivatkaan voineet varautua, koska asiasta ei ole julkisuudessa juurikaan puhuttu.

Katja Keränen ymmärtää ilmastoystävällisten toimien tärkeyden, mutta hän ei usko nyt esitetyn suunnan olevan oikea.

Olen surullinen siitä.

Katja Keränen

– Tällaisten todella pitkälle vietyjen pakkotoimien kautta ollaan aiheuttamassa ylimääräistä vastakkainasettelua.

– Näin voidaan vaarantaa ihmisten oma-aloitteista halua vähentää energian käyttöä investoinneilla, eli parantaa kodin energiatehokkuutta tai muutamalla kulutustapoja. Aggressiiviset toimenpiteet eivät johda hyvään.

Mistä siis onkaan kysymys?

Ehdotuksen mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 prosentin osuus.

Nykyiset energiatodistusluokitukset voidaan heittää roskakoriin ja heikoin 15 prosenttia rakennuskannasta iskettäisiin uudessa järjestelmässä G-luokkaan.

Ja sieltä G-luokasta olisi komission ehdotuksen mukaan pakko ponnistaa ylös määräaikaan mennessä, Katja Keränen kertoo komission ehdotuksesta.

Paljonko tämä ponnistus vaatisikaan yksityisiltä asunnonomistajilta lisäinvestointeina vihreän kehityksen nimissä?

Keränen kertoo katsoneensa Tilastokeskuksesta, että reilulla 1,8 miljoonalla kotitaloudella on käytössään oma asunto.

Jos lasketaan, että tästä joukosta 15 prosentin on ponnistettava statuksesta G ja rahaa kuluu siihen keskimäärin 10 000 euroa, niin se tarkoittaisi vajaan kahden miljardin investointeja, Keränen laskee.

– 20 000 euron investointikeskiarvolla kokonaisinvestointimäärä kohoaisi noin kolmeen ja puoleen miljardiin euroon.

– Sekin on hyvä miettiä, että monilla asunto-osakeyhtiöillä voi olla vaikeuksia saada lainaa esimerkiksi haja-asutusalueilla. Näissä yhtiöissä voi olla jo olemassa olevia korjausvelkalainoitukseen liittyviä haasteita.

Katja Keränen on huolissaan siitä, että heräävätkö Suomen päättäjät asian ajankohtaisuuteen ja tärkeyteen.

Julkinen keskustelu olisi hyvä saada asiasta kunnolla vauhtiin jo kuluvan tammikuun aikana, Keränen näkee.

– Direktiiviluonnokset kulkevat sellaista polkua, että kaikkiin asioihin perehtyminen voi olla haastavaa suomalaisessa päätöksenteossa.

Keränen painottaa, että toisten olisi helpompi selviytyä investointivaatimuksista kuin toisten.

Oma asunto on noin 350 000 suomalaisella, jotka kuuluvat kolmeen alimpaan tuloluokkaan. Tuloluokat on jaettu kymmeneen osaan.

EU:n komission ehdotus pakollisista investoinneista energiatehokkuuden parantamiseksi olisi todennäköisesti erityisen vaativa alimpiin tuloluokkiin kuuluville, Keränen pohtii.

– Olen surullinen siitä, minkälaisia yksityistaloudellisia haittoja tämä voi aiheuttaa.

Joidenkin kannalta energiatehokkuuden parantaminen investoinneilla säästää euroja pitkällä aikavälillä, Keränen tietää.

Suomalaiskiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaankin jatkuvasti, hän lisää.

– Ihmiset haluavat tehdä ympäristötekoja myös rakennusten energiatehokkuutta parantamalla.

EU:n komission ehdottama direktiivi katsoo ympäristövaikutuksia rajallisesti, Keränen arvioi.

– Kun tarkastellaan pelkästään rakennuksen energiatehokkuutta, unohdetaan helposti muut ympäristövaikutukset.

– Jonkin korjaaminen ennenaikaisesti ei ole välttämättä ympäristöteko.

Komission ehdotus koskisi toteutuessaan kaikkia EU-maita.

Komissio on perustellut ehdotustaan sillä, että jokaiseen EU-maahan kohdistuisi yhtäläiset ponnisteluvaatimukset rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi.

EU:lla on kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet.

Komission ehdotus tukee EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonekaasuja 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä sekä pidemmän aikavälin tavoitetta ilmastoneutraalista EU:sta vuoteen 2050 mennessä.

Asunnonomistaja! Kallis remonttilasku uhkaa EU:n vihreän kehityksen nimissä –  Satojatuhansia suomalaisia ollaan luokittelemassa pakkorakoon

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut