Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tältä näyttää sääennuste helmi–huhtikuulle – Meteorologi: "kunnon föhn-tuuletkaan" eivät mahdottomia

Kolmen kuukauden sääennuste ennakoi keskimääräistä lämpimämpää helmi–huhtikuun jaksoa Suomeen. Sademäärä olisi meillä tällä jaksolla laajalti hieman tavanomaista suurempi. Aikainen kevät on meillä mahdollinen, kirjoittaa Forecan Markus Mäntykangas blogissaan.

Kolmen kuukauden vuodenaikaisennusteen on julkaissut Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF tämän viikon keskiviikkona.

– Sen mukaan koko Euroopassa jakso on tavanomaista lämpimämpi. Suomessa poikkeama on kauttaaltaan yhdestä kahteen astetta keskimääräistä lämpimämpään suuntaan, kertoo Mäntykangas.

Hänen mukaansa ennuste viittaa siihen, meille saattaisi tulla pitkään kestäviä länsi- ja lounaisvirtauksia. Niiden myötä lämpötila olisi tavanomaista korkeampi. Meteorologi pohtii, että ennuste vahvistaa näkemystä, että kun siirrytään helmikuuhun, kylmimmät jaksot alkavat olla ohi.

– Tässä asetelmassa voisi olla potentiaalia myös aikaiseen kevääseen. En pitäisi mahdottomana, että välillä tulisi kunnon föhn-tuulia eli keväisiä henkäyksiä olisi aikaisin, Mäntykannas tuumii.

Vuodenaikaisennusteen mukaan maassamme sataisi laajalti keskimääräistä enemmän, Lappia lukuun ottamatta. Mäntykangas kirjoittaa, että koska Suomi on matalapaineiden ja korkeapaineiden puristuksissa, myrskytkin ovat mahdollisia.

Meteorologi muistuttaa, että pitkät kolmen kuukauden ennusteet eivät ennusta säätilanteita. Sen sijaan ne ennustavat, kuinka paljon jakson lämpötila, sademäärä ja ilmanpaine poikkeavat jakson pitkäaikaisesta keskiarvosta.

Ennuste voi toteutua monella tavalla. Poikkeama tavanomaista lämpimämpään voi syntyä esimerkiksi niin, että jaksossa on yksi kylmä ja kaksi lämmintä kuukautta. Voi myös olla, että koko ennustejakso on tasaisesti keskimääräistä lämpimämpi.

– Vuodenaikaisennuste on pulmallinen, koska siinä on niputettu yhteen kolme kuukautta. Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia erittäin suuret vaihtelut. Vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisen viikon tai kuukauden säätyypistä, Mäntykannas painottaa.

Pohjoisilla leveysasteilla ennusteen osuvuus on Mäntykankaan mukaan keskimäärin heikompi kuin tropiikissa lähellä päiväntasaajaa.

– Ennusteeseen tuleekin suhtautua tietyllä varauksella.