Kun Lauttasaarta ja Munkkiniemen aluetta verrattiin, löytyi tämä yllättävä ero – "Siinä onnellisten saari -nimitys näyttäisi pitävän paikkansa..."

Tuki: Helsingin asuinalueet ovat pärjänneet koronakriisissä eri tavoin. Esimerkiksi Helsinki-apu ei tavoittanut kaikkia ikäihmisiä.

Siinä, miten Helsingin eri kaupunginosat ovat selvinneet koronasta, on aluekohtaisia eroja. Hyvinvoivalla alueella ihmiset kannattelevat toisiaan yhteisönä, kun taas vähävaraisilla alueilla palvelupaikkojen, kuten asukastalojen ja kirjastojen sulkeminen on koettu raskaana.

Korona-aika iskenyt yksinasuvien mielen hyvinvointiin – Nettitapahtumat eivät korvaa aitoja kohtaamisia

Tämä ilmenee Lähiöiden yhteisöllinen resilienssi -tutkimushankkeesta.

Yliopistotutkija Pasi Mäenpää kertoo, että esimerkiksi Lauttasaaressa apua tarjottiin aktiivisesti alueen Facebook-ryhmissä, joihin suuri osa saarelaisista kuuluu. Kun tilannetta verrattiin Mellunkylän ryhmiin, solidaarisuutta ja tsemppihenkeä esiintyi Lauttasaaren some-ryhmissä enemmän.

– Avun tarjoajia oli selvästi enemmän kuin avun pyytäjiä, Mäenpää kertoo havainnoista.

Iäkkäiden Helsinki-apu sai itse asiassa alkunsa osittain juuri lauttasaarelaisesta Facebook-ryhmästä. Kotona asuville senioreille haluttiin organisoida kauppa-apua koronakeväänä – mukaan kysyttiin seurakuntaa, josta ”iso pyörä” lähti pyörimään. Kaupunki otti idean haltuun, ja yhteistyössä seurakuntien ja järjestöjen kanssa soitettiin lopulta liki 70 000 puhelua yli 70-vuotiaille helsinkiläisille. Ruokakasseja jaettiin tuhansia.

Helsinki-avullakin näyttäisi kuitenkin olleen katveensa. Mäenpää sanoo, että vertaistutkijoiden haastatellessa itähelsinkiläisiä ikäihmisiä, hyvin harva mainitsi Helsinki-apua lainkaan. Se ei välttämättä tarkoita, etteikö heille olisi soitettu, mutta Mäenpään mukaan olisi tarkemman syiden miettimisen paikka, miksi osa kaupunkilaisista koki jääneensä ulkopuolelle.

– On aika kova viesti, että hyvinvointivaltion koettiin pettäneen asukkaat koronakriisissä, kun samaan aikaan kaupunki ja seurakunnat itse olivat tyytyväisiä avun tuloksiin, Mäenpää toteaa.

Helsinki-apu palkittiin – yli 70-vuotiaille helsinkiläisille soitettiin koronakriisissä liki 68 000 puhelua ja jaettiin 3 600 ruokakassia

Vauraus ei kuitenkaan automaattisesti tuo yhteisöllisyyttä asuinalueelle. Mäenpää kertoo, että vertailtaessa Munkkiniemeä, Munkkivuorta sekä Lehti- ja Kuusisaaren aluetta Lauttasaareen, erottui Lauttasaari yhä.

– Siinä onnellisten saari -nimitys näyttäisi pitävän paikkansa, että solidaarisuutta ja avuntarjouksia oli enemmän kuin Munkkiniemen alueella.

Mäenpää jatkaa, että apu konkretisoitui tutkimuksen mukaan myös oikeina tekoina.

Vähävaraisilla alueilla puolestaan palvelupaikkojen sulkeminen sulki monelta yhteyden muuhun maailmaan. Diakonissalaitoksen D-asema Kannelmäessä keksi, miten aukiolorajoitukset voi kiertää: se jatkoi toimintaansa kioskina.

– Se, että joku avaa ikkunan, ei kuulosta merkittävältä innovaatiolta, mutta kertoo siitä, että monella alueella palvelut olisi voinut hoitaa paremmin. Juuri paikallista tukipistettä asukkaat kaipasivat.

Mäenpään mukaan ensihätään olisi auttanut vaikka lappu lähikirjaston ovessa, jossa kerrotaan, mistä apua voi saada.

Leskeksi jäänyt Raija Viitanen, 79, tietää miltä yksinäinen joulu tuntuu – apu löytyi lopulta yllättävältä taholta

Katajanokalla on koti kaltoin kohdelluille naisille – Tulipalo pysäytti 58-vuotiaan Ritvan: "Se oli parasta mitä minulle on tapahtunut"

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut