Luvat: Kierretäänkö liikuntapaikkojen koronasulkua
Kuntosalien ja liikuntapaikkojen koronasulku ei koske alaikäisiä liikkujia ja urheilijoita eikä ammattiurheilijoita. Sulku ei koske myöskään osaa kilpailevista ja arvokilpailuihin tähtäävistä urheilijoista, vaikka he eivät olisi ammattilaisia.
Yksityisillä kuntosaleilla harjoitteluun voi riittää lajiliiton kilpailulisenssi. Painonnostoliiton toiminnanjohtaja Timo Ruuhijärven mukaan sellaisenaan lisenssi ei ole hyvä rajaus.
– Kilpailulisenssi on kaikkien saatavilla, Ruuhijärvi tietää.
Suomen Fitnessurheilu ry:n toiminnanjohtajan Ville Isolan viesti on samansuuntainen.
– Aiempien sulkujen aikana kuulin, että saleille mentiin treenaamaan kaiken maailman ”lautapelilisensseillä”. Tämän sulun aikana en ole onneksi vielä kuullut vastaavasta.
Ostetaanko kilpailulisenssejä vain siksi, että harjoittelu olisi sulun aikana mahdollista?
Ruuhijärvi ei ole kuullut niin toimittavan. Isola vastaa todeten, että sulku on näkynyt Suomen Fitnessurheilu ry:n lisenssien suosiossa.
– Juuri katsoin tilastoja, ja loppuvuoden aikana myytiin ennätysmäärä eli noin 160 kilpailulisenssiä vuodelle 2022, Isola sanoo.
Viimeisin sulku tuli voimaan 28. joulukuuta. Isola lisää, että yleensä lisenssi hankitaan vasta tammikuussa.
Isolan mielestä linjanveto ammattiurheilijan ja kuntoilijan välillä on ollut kuluvan sulun aikana aiempaa selkeämpi, mutta täsmentämisen varaa on yhä.
Ruuhijärven mielestä rajanvedon ei tulisi olla ainakaan kuntosalien tehtävä, koska silloin lisenssiurheilijoiden kohtelu ei välttämättä ole tasa-arvoista.
Vantaan kaupungin liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti heittää pallon korkealle taholle.
– Suomen Olympiakomitean olisi pitänyt tehdä tarkempi linjaus siitä, keitä rajoitukset eivät koske. Komitean tulisi ottaa itselleen yhteiskunnallista johtajuutta, mutta niin ei näytä käyvän. Toivoisin komitealta kannanottoa tähän yhteiskunnalliseen tilanteeseen, sen tulisi olla muutakin kuin edunvalvontaa.
Vaikka Suomen Olympiakomitea on jo täsmentänyt valtioneuvoston ja viranomaisten päätöksiä rajauksista, toimitusjohtaja Mikko Salonen tietää monien odottavan vielä tarkempaa linjausta.
– Nämä ovat aluehallintoviraston päätöksiä. Suomen Olympiakomitea ei ole viranomainen, Salonen toteaa.
Olympiakomitean tulkinnan mukaan ammattiurheilu tarkoittaa palloilulajeissa kahta ylintä kansallista aikuisten sarjatasoa ja aikuisten A-maajoukkuetoimintaa sekä kansallisen lajiliiton valintajärjestelmän kautta kansainvälisiin arvokilpailuihin valmistautuvia urheilijoita. Sulku ei koske myöskään Olympiakomitean tukiohjelmiin kuuluvien lajien nuorten maajoukkuetoimintaa eikä harjoittelua aikuisten tai nuorten kansainvälisiin arvokilpailuihin.
Aluehallintovirastolla on oma samansuuntainen linjauksensa. Se löytyy viraston nettisivuilta.
– Tarkoituksena ei ainakaan lähtökohtaisesti ole mahdollistaa harjoittelua kilpailulisenssillä, joka on hankittu vain sulun rikkomista varten, avin ylitarkastaja Oona Mölsä kommentoi.
Myöskään Vantaan kaupungilla ei ole ohjetta siitä, kuka voi sulusta huolimatta harjoitella kaupungin liikuntapaikoissa. Kallislahti kertoo pääkaupunkiseudun kaupunkien odottavan avin ja Olympiakomitean tarkempia linjauksia.
– Tulemme määrittämään kohtuullisen tiukat rajat. Käytämme asiantuntijana pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urheaa, mutta kaupungit tekevät itse päätöksen.
Urheilun monimuotoisuuden vuoksi rajanveto ei ole yksinkertaista, Kallislahti korostaa.
– Kilpailulliset vaatimukset lajien välillä poikkeavat paljon. Kategorinen kahden sarjatason linjaus ei ole tasapuolinen tai yhdenvertainen. Kahteen ylimpään sarjatasoon kuuluu ringeten ykkösdivisioona, johon pääsee ilmoittautumalla, mutta sen ulkopuolelle jää koripallon 1B-sarja, jossa harjoitellaan viidesti viikossa.
