Pk-seudulla kova epätasapaino opiskelupaikkojen ja hakijoiden määrässä – korkeakoulut pitävät tilannetta kestämättömänä: "Aluepoliittinenkaan ajatus ei tässä toimi"

Koulutus: Korkeakoulut vaativat lisää aloituspaikkoja Uudellemaalle. Nyt Helsingissä asuvan pitää huomattavasti useammin hakeutua opiskelemaan pois kotiseudultaan kuin maakunnassa asuvan.

Alueen korkeakoulujen vuosia pahentunut hakijasuma on johtanut siihen, että pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan ylioppilaat ovat muuhun maahan nähden selkeästi epätasa-arvoisessa asemassa. Tilanteen korjaamiseksi korkeakoulujen aloituspaikkoja alueella pitäisi lisätä merkittävästi ja pysyvästi.

Tätä mieltä ovat Helsingin yliopiston, Laurean ja Metropolian edustajat.

Helsingin yliopiston vuonna 2019 laatiman selvityksen mukaan Uudellamaalla on muuhun maahan verrattuna merkittävä alitarjonta korkeakoulujen aloituspaikoista suhteessa ylioppilastutkintojen määrään.

– Tilanne ei ole selvityksen jälkeen oleellisesti muuttunut. Uudellemaalle tarvittaisiin useita satoja pysyviä korkeakoulujen aloituspaikkoja lisää, arvioi Helsingin yliopiston kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.

Lukion opinto-ohjaaja on huolissaan nuorten välivuosipiinasta: "Osa 19-vuotiaista jää sekä opintojen että työelämän ulkopuolelle"

Jo sovittuja lisäyksiä Niinistö-Sivuranta pitää riittämättöminä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lisännyt korkeakoulujen aloituspaikkoja vuosille 2020–2022 yli 10 000:lla koko maassa. Tiedeministeri Antti Kurvinen (kesk.) kertoi lisäpaikoista maanantaina. Lisäksi ministeri teki linjaukset 2 300 uudesta aloituspaikasta korkeakoulutukseen ympäri Suomea.

Niinistö-Sivuranta pelkää, että ilo jää lyhyeksi, ja vuonna 2023 opiskelupaikkojen määrä laskee vuoden 2019 tasolle.

– Nämä lisäopetuspaikat ovat kertaluontoisia eikä meille ole annettu signaalia pysyvästä lisäyksestä ja sen rahoituksesta. Kun korkeakoulutuksen pitäisi olla pitkäjänteistä, äkkinäiset ja satunnaiset lisäykset ovat hankalia. Lisäpaikat vaativat rekrytointeja, ja pätevien opettajien rekrytointi on haastavaa, jos jatkuvuudesta ei ole tietoa, Niinistö-Sivuranta sanoo.

Tämän verran maksaa tutkinto yksityisessä korkeakoulussa Helsingissä – käytännössä kaikki pääsevät sisään: "Emme kilpailuta hakijoita, vaan annamme mahdollisuuden näyttää kyntensä itse opinnoissa"

Pysyviä lisäpaikkoja tarvitaan Niinistö-Sivurannan mukaan erityisesti sote-aloille ja varhaiskasvatuksen opettajille. Myös luonnontieteellisillä aloilla on työvoimapulaa.

Pääkaupunkiseudulla tilanne on erityisen paha, arvioi ammattikorkeakoulu Metropolian jatkuvan oppimisen johtaja Heidi Rontu.

Metropolialla on kampuksia Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

– Tilanne on aivan selkeästi se, että pk-seudulla on hurja epätasapaino korkeakoulupaikkojen ja koulutukseen hakevien määrissä. Sen seurauksena täällä asuvan nuoren on erittäin vaikeaa saada korkeakoulupaikka kotiseudultaan, Rontu toteaa.

Rontu huomauttaa, että muualle opiskelemaan lähteminen ei välttämättä ole huono asia. Periaatteen pitäisi hänen mielestään kuitenkin olla sama eri puolilla maata.

– Ei voi olla niin, että muualla Suomessa voi opiskella kotiseudullaan, mutta pk-seudulta joudutaan lähtemään pakon edessä muualle. Aluepoliittinenkaan ajatus ei tässä välttämättä toimi, sillä muualle opiskelemaan lähtevät palaavat usein takaisin pk-seudulle, Rontu lataa.

Laila Mohamed, 21, on unelma-ammatissaan järjestyksenvalvojana – Harjoittelupaikan saanti osoittautui kuitenkin vaikeaksi: "En keksi muuta syytä kuin sen, että haluan käyttää huivia"

Epäsuhdasta pitäisi Ronnun mukaan käydä avointa keskustelua.

– Pk-seutu on ollut aliedustettuna korkeakoulupaikoissa jo pitkään. Olemme tuoneet tätä yhdessä rintamassa esiin, mutta opetus- ja kulttuuriministeriössä ei ole herätty. Vähintäänkin haluaisin ymmärtää perustelut tilanteelle. Onko kyseessä puhtaasti aluepolitiikka, vai mistä on kyse, Rontu kysyy.

Korkeakouluihin ensi vuonna 2 300 uutta aloituspaikkaa – Näille aloille paikkoja tulee eniten

Työvoimapulasta kärsivien sote- ja tekniikka-alojen ohella lisäpaikkoja tarvittaisiin Ronnun mukaan myös liiketalouteen ja kulttuurialoille.

– Kansainvälisesti on jo nähtävissä, että henkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevat kulttuuripalvelut ovat kasvava ala. Uskon, että ne nostavat päätään myös Suomessa.

Hakijasuma on tuttua myös useilla paikkakunnilla Uudellamaalla toimivassa Laurea ammattikorkeakoulussa.

Laurea on viime vuosina ollut maan vetovoimaisimpien ammattikorkeakoulujen joukossa. Tämä on näkynyt muun muassa niin, että keskimäärin Laurean kaikkiin tutkintoihin aloituspaikkaa kohden on ollut peräti yli 7 ensisijaista hakijaa.

– Samaan aikaan jossain päin Suomea on joissakin tutkinnoissa päästy tuskin yhteen hakijaan paikkaa kohden. Kun tilanne on tämä, onko aloituspaikkojen mitoitus alueellisesti oikea, Laurean rehtori ja toimitusjohtaja Jouni Koski kysyy.

Viihtyvyys miniasunnossa hiipuu nopeasti muuton jälkeen – Tällaisia asuntoja Hoas nyt rakentaa: toimitusjohtaja vertaa tilannetta Monopoli-peliin

Sisäänpääsyn vaikeus näkyy myös niin, että Laureassa viime syksynä aloittaneista opiskelijoista uusia ylioppilaita oli vain 6,5 prosenttia.

Erityisen huolissaan Koski on pahasta työvoimapulasta kärsivästä sote-alasta.

– Miten pääkaupunkiseudulla varmistetaan tulevaisuudessa sote-alan työvoiman riittävyys? Olemme liian toiveikkaita, jos ajattelemme, että seudun sote-ammattilaiset saadaan muualta Suomesta. Jos emme pysty vastaamaan kysyntään, tilanne riistäytyy käsistä tulevaisuudessa, Koski pelkää.

"En ajatellut ikinä opiskelevani tätä alaa" – Kalliossa asuva Idaliina Friman, 29, pääsi työharjoitteluun Givenchylle ja tähtää nyt töihin pariisilaiseen muotitaloon

Itsenäistyminen kysyy taloustaitoja – ”Valitettavan moni vanhempi ajattelee, että velvollisuudet loppuvat lapsen täytettyä 18”, sanoo nuorten talousosaamisen asiantuntija

Helsingin yliopisto

Uusimaa aliedustettuna

Uudellamaalla on hyvin vähän korkeakoulujen aloituspaikkoja sekä hakijakysyntään että ylioppilasikäluokan kokoon suhteutettuna.

Tämä näkyy muun muassa niin, että kaikissa muissa yliopistomaakunnissa Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta on enemmän uusmaalaisia hakijoita kuin oman maakunnan hakijoita.

Vuonna 2018 Uudellamaalla oli 24 prosenttia ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista. Hakijoista 30 prosenttia haki ensisijaisesti Uudenmaalle.

Yliopistojen aloituspaikoista Uudellamaalla oli 27 prosenttia. Hakijoista 40 prosenttia haki ensisijaisesti Uudellemaalle.

Lähde: Helsingin yliopisto, 2019

Viikossa pitäisi jakaa yli 100 000 kotitestiä – koululaisten laaja koronatestaus olisi valtava rumba Helsingissä

"Yli kolmekymppisenä ei jaksa enää mennä ryyppäämään ja riehumaan" – Eemil löysi uuden illanviettotavan, josta samalla saa myös aivojumppaa

"Ihmiset Kalliossa moikkaavat ja juttelevat enemmän" – Saksasta Suomeen muuttaneen Juli Foosin, 36, taidetta näkee yllättävissä paikoissa: materiaalina voi toimia vaikka rikkinäinen skeittilauta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut