Pitkittynyt koronapandemia murentaa Helsingin seudun yritysten suhdanneodotuksia. Erityisesti majoitus- ja ravintola-alalla sekä tapahtumissa tilanne on hankala.
Asuntotuotanto on seudulla yhä korkealla tasolla, mutta toimitilarakentaminen on hiipunut, selviää tänään julkistetusta Helsingin seudun kauppakamarin toimialakatsauksesta.
Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen kertoo, että toimialojen välillä on alueella edelleen isoja eroja. Ne näyttävät yhä kasvavan.
– Suhdanneodotukset ovat kokonaisuudessaan hieman positiivisia, mutta yritykset arvioivat kannattavuuden heikkenevän seuraavan kolmen kuukauden aikana. Korona on iskenyt erittäin voimakkaasti Helsingin seudulle ja suhdannenäkymät kurittavat kovemmin juuri pääkaupunkiseutua, toteaa Lahtinen tiedotustilaisuudessa.
Hän luonnehtii Helsingin seudun ahdinkoa syväksi. Siitä kertoo tiedotteen mukaan se, että majoitus- ja ravitsemistoiminnan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä kotitalouksien palveluiden liikevaihto jää vielä selvästi alle vuoden 2016 tason.
– Kriisialoilla tilanne on erittäin vakava. Valtion on yritystuilla ja muilla keinoilla helpotettava yritysten asemaa, koska täällä konkurssiriski on jo ollut suurempi kuin muualla. Uskon, että konkurssit alkavat muuten realisoitua jossain vaiheessa, jatkaa Lahtinen tilaisuuden puheenvuorossaan.
Toimialakatsauksen mukaan asuntorakentaminen on pysynyt alueella edelleen korkealla tasolla koronapandemiasta huolimatta.
– Se on hyvällä tasolla. Enää volyymi ei ole pullonkaula seudun kasvulle kuten se oli 10–15 vuotta sitten, toteaa tiedotustilaisuudessa Kaupunkitutkimuksen toimitusjohtaja Seppo Laakso.
Esimerkiksi 2010-luvun alkupuolella asuntoja valmistui vuodessa noin 10 000 ja nyt noin 18 000. Asuntoja valmistui viime vuonna hieman enemmän kuin edellisenä, mutta ei kuitenkaan niin paljon kuin huippuvuona 2019.
Espoossa ja Kauniaisissa asuntoja valmistui Laakson mukaan lähes edellisen vuoden verran, mutta Vantaalla ja Helsingissä tahti vähän hiljeni.
– Rakentaminen on painottunut länsimetron, kehäradan ja raidejokerin varrelle, Laakso selvittää.
Katsauksen mukaan uusien asuntojen keskikoko on pienentynyt 10 vuodessa merkittävästi, 79 neliöstä 57 neliöön. Tämä johtuu muun muassa siitä, että omakotitalojen osuus asuntotuotannossa on supistunut.
Toimitilarakentamisesta tiedotustilaisuudessa kertonut Catellan johtaja Erkki Hakala sanoo, että se on painunut vuosiin 2016–2018 verrattuna alhaiselle tasolle. Valmistuneista yli 40 prosenttia oli nyt logistiikkarakennuksia, neljännes liike- ja toimitilarakennuksia.
– Toimistotiloja on tyhjillään todella paljon, yli miljoona neliötä. Kun suhdanne heikkenee, tyhjien määrä lisääntyy. Osa tyhjistä ei ole täysin käyttökelpoisia. Niillä voi olla esimerkiksi väärä sijainti tai muuntojoustavuus ei ole riittävä, Hakala selvittää.
Hänen mukaansa uutta toimistotilaa on nyt kuitenkin rakenteilla paljon. Niillä alueilla, joille nyt rakennetaan, on muita alueita alhaisempi vajaakäyttöaste.
– Tilojen käyttäjiltä tulee uusia vaatimuksia. Ne toteutuvat parhaiten uusissa tai vanhoissa tiloissa, jotka saneerataan. Muun muassa hiilijalanjälki, energiatehokkuus, muuntojoustavuus ovat asioita, joista käyttäjät ovat kiinnostuneita.
Hakala sanoo, että pandemian mukanaan tuoma etätyökin pitää ottaa huomioon. Toimistotilojen on sopeuduttava terveysturvalliseen työskentelyyn eli etäisyyksien pitämiseen.
– Tarvitaan myös pieniä neukkareita ja rauhallisia tiloja, kun teams kokouksia on pidettävä yhtä aikaa.
Uusia liiketilojen hankkeita on nyt vireillä niukemmin kuin edeltävinä vuosina. Tänä vuonna suurin valmistuvista on Espoonlahdessa avautuva Lippulaiva.
– Buumin jälkeen vedetään henkeä, kun menneinä vuosina nousivat Tripla, Ainoa ja Redi. Tulossa on jatkossa pieniä kohteita, jotka eivät kohdistu kauppakeskuksiin. Kivistön kauppakeskushanke kuitenkin jatkuu, Hakala toteaa tiedotustilaisuudessa.
Logistiikkapuolelle on valmistumassa kaksinkertainen määrä tilaa viime vuosiin verrattuna. Niistä moni nousee Vantaalle Aviapoliksen ja Hakkilan alueille.
Uusien tilojen tarve johtuu muun muassa verkkokaupan kasvusta, jota korona on vauhdittanut. Verkkokaupan kasvu vaikuttaa myös liiketiloihin.
